Tontut sammuu, kaikki väki nukkuu…

Oon kerrankin ollut ajoissa joululahjojen suhteen! Yleensä menee vikoille viikoille, että saan kaikille tärkeille ihmisille joululahjat tehtyä tai ostettua. Nyt multa ei oikeastaan uuvu mikään muu kuin Roopen lahja, johon mulla kuitenkin periaatteessa on pari ideaa mietittynä.

Tavallisesti me ollaan vietetty joulua perheen kesken niin, että mukana on meidän viisihenkisen perheen lisäksi ollut mummi ja isoisä, sekä iskän sisarukset eli mun täti ja setä (joiden kanssa olin keväällä 2010 Japanissa ja huvittais matkustaa sinne uudestaan!) sekä sedän tyttöystävä (tai oikeastaan tuleva vaimo) ja lapsi. Eli kunnon jouluillallinen, sitten fiilistelyä ja lahjojen jakamista.

Joulupukin tulo oli meidän perheessä pitkä perinne, mutta se lopetettiin jo muutama vuosi sitten, koska mun nuorin broidi on liian välkky, jotta se ”joulun taika” ja pukkiin uskominen olisi kestänyt kovin kauaa. Ja kuten joskus tossa aikaisemmin sanottu, mä uskoin pukkiin hiukan turhankin pitkään. Löysin todistusaineistoa laatikon nurkasta, kun käsiini osui jonkinlainen luonnos 10-vuotiaana (eli yhtä vanhana kuin mitä pienempi pikkubroidi nyt) kirjoittamastani toivekirjeestä…

Tänä jouluna me ollaan kuitenkin poikkeuksellisesti etelän lämmössä. Se vähän häiritsee mua, sillä olisin halunnut ”tavallisen” joulun, mutta toisaalta tiedän, että ajankohta on valittu jokaisen parasta ajatellen: kukaan ei missaa koulupäiviä tai muuta tärkeää. Ja uudeksi vuodeksi me ollaan kuitenkin jo kotona. Erikoisesta joulusta huolimatta ja iskän dramaattisesta ”tänä vuonna kukaan ei saa lahjoja!” -kailottamisesta huolimatta oon hommannut jokaiselle jotakin, ja aattelin esitellä niitä nyt tässä.

Perinteisesti oon tehnyt kaikki lahjat itse pieniä poikkeuksia lukuunottamatta. Neulonut, tehnyt koruja, maalannut tauluja öljy- ja akryyliväreillä, tehnyt kaikenlaisia savitöitä vaaseista tuikkukuppeihin ja askarrellut kortit itse. Tänä vuonna mulla oli ensikertaa mahdollisuus (ja rahaa) tilailla asioita netistä, ja tietty mun oli pakko käyttää se tilaisuus hyväkseni! Varsinkin kun käsitöihin ei nyt abivuonna ole yhtä paljon aikaa kuin aikaisempina vuosina (sääli sinänsä). Onneksi sentään Gräsassa sai vähän savitöitä väännettyä.

Äidille

Valkosavesta tehty yksinkertainen maljakko. Kuviointi tehty kaulitsemalla savilevyä pitsikankaan päällä. Päällä vaalea lasite.

Isälle

Kännykän kameraan kiinnitettävä laajakuva-&makro-objektiivi! Saa nähdä sitten että miten toimii mutta odotukset on korkeella! Löytöpaikka coolstuff.fi.

Veljille

Kiinan lentokentältä ostettua sveitsiläistä suklaata hauskoissa rasioissa: toiselle kultaharkko, toiselle aarrearkku.

Onalle

Toivelahjana hommattu valkoinen kaulaliina, Nelly.com:sta tämäkin, kun kerta sattui olemaan alennuskuponki edellisestä tilauksesta.

Valkosavesta tehty pyöreänmallinen rasia. Vähän kiikkerä mutta aika hauska siitä loppujen lopuksi tuli, vaikkei tota tehdessä oikeen inspiraatio kukkinutkaan. Kuviot enkopemaaleilla, päällä väritön lasite.

Isovanhemmille

Ifolor-kirja, aiheena mun Kiinan opintomatka (jonka kustannuksiin mummi ja isoisä välttämättä tahtoivat rahallisesti osallitua). Tilasin näitä oikeastaan kaksi versiota, jotta on omaankin kotiin muistoksi. Ajatuksena oli, että mummille ja isoisälle on mukavampi katsoa näitä kuvia ihan konkreettisessa mallissa, kuin esimerkiksi tietokoneen ruudulta (eipä ne paljon tietokonetta muutenkaan käytä). Sivumäärä on 60 ja sisältö käsittää lähinnä suuria ja tarkkoja kuvia, sekä paikoitellen joitain selventäviä kuvatekstejä. Oon tosi tyytyväinen, tää onnistu tosi hyvin!

Yritin tänä vuonna pitää kaikki lahjat sekä kohtuullisen kokoisina että hintaisina. Usein käy niin, että kun oon säätäny itteni lahjojen ”bongaa&osta” -vaihteelle, löydän ja keksin vielä valmiiden lahjojen päälle paljon uusia siistejä juttuja, jotka huutaa mulle kaupan hyllyiltä ”mä niiin sopisin sun bestikselle/äidille/nerokkaalle pikkubroidille, ota mut!” Sitten sorrun ostamaan ja säätämään kaikkea niin, että lopputuloksena on monipuolisimmat lahjat mitä lahjojen vastaanottajat ikinä voisivat arvata. Yllättäminen on ihanaa. Mutta yksi syy yrittää hallita tätä on säästösyyt, toinen syy ihan vaan järjenkäyttö ja kolmas kohtuullisuuteen pyrkiminen. Lisäksi hommasin lahjat paljon vähemmälle määrälle ihmisiä kuin yleensä, lähinnä tämän ”erikoisen joulun” ja kaveripiirin supistumisen takia.

Vaikka mä pidän lahjojen antamisesta ihan överisti ja jopa enemmän kuin niiden saamisesta, sitä kyllä tuppaa pettymään, jos toisen osapuolen antamassa lahjassa ei ole minkään valtakunnan ajatusta, tai kun toinen ei tajua antaa lahjaa ollenkaan. Ihmiset arvostaa eri asioista, mutta yleisesti ottaen ajatus menee hinnan edelle ihan siinä missä tunnearvoakaan ei aina voida mitata misään reaalivaluutassa. Lahjojen ei tarvitse olla saman hintaisia tai yhtä hienoja tai huonoja, mutta lahjojen antamista rakastavienkin kannattaa muistaa, ettei liian voimakas yksipuoleisuus ole oikein koskaan hyvästä.

ps. Löysikö kukaan yksittäistä lempparia näiden lahjalöytöjen&-väkerrysten joukosta? Minkälaisiin lahjaratkaisuihin te tän sepostuksen lukeneet ootte ite päätyneet: itsetehtyjä lahjoja, ostettuja lahjoja, molempia vai ei kumpiakaan?