Runebergintortut muumimukeissa – Kätevä vinkki perinteiseen herkkuun

Ensi sunnuntaina on Runebergin päivä, sen huomaa aina tammikuun lopussa kauppoihin ilmestyvistä tortuista. Runebergin tortut jakavat mielipiteitä, ja niistä löytyy kaupoissakin useita toisistaan hiukan eroavia versioita – vähän eri mausteilla ja kosteuspitoisuuksilla. Koita siinä sitten arpoa, millä leipomolla olisi semmoset, mistä itse pitäisi! Mutta yksi asia yhdistää: parista tortusta pitäisi järjestään pulittaa ärsyttävän paljon.

Edullisempaa on leipoa itse, mutta näissä tortuissa on aika oleellista se ikoninen, korkeahko lieriömäinen muoto.

Sen aikaansaamiseksi pitäisi vain olla sopivat vuuat, jollaiset olisi aika turhaa ostaa yhtä torttulajia varten. Monet leipovatkin näitä ihan muffinivuokiin tai kakkuna, ja hyviähän ne ovat sellaisenaankin. Mutta ainakin mulle se muuttaa paljon sen tortun fiilikstä, jos visuaalinen ulkomuoto on ”väärä”. Eipä niitä sitten tähän mennessä ole itse tullut leivottua.

Tällä viikolla sain kuitenkin töissä kaverilta hyvän vinkin: näitä torttuja voi paistaa kätevästi myös mukeissa!

Jo vuosia sitten sitten mukibrownieta testailleena ihmettelen, miten ihmeessä tää ei pälkähtänyt mulle itselleni mieleen.

Samalla torttuja saa tehtyä kerralla kätevästi pienen määrän, ja ainakin meidän kahden hengen talouteen riittää mainiosti vain pari-kolme torttumukillista. Siinä on sopivasti sesonkileivokselle fiilistelyä, ilman totaalista yliannostusta tai ärsyyntymistä siitä, että tuli sorruttua maksamaan ylihintaa marketin väsähtäneistä vettyneistä valmistortuista. Ajattelin jakaa tämän teillekin, jos ideasta sattuisi jollekin muullekin olemaan iloa!

Kolmen mukin torttutaikina

• 100 g voita tai leivontamargariinia
• 1 dl sokeria
• 1 kananmuna
• 1,5 dl vehnäjauhoja
• 0,8 dl mantelijauhoa
• 0,5 dl murskattuja pipareita (tää määrä ei vaatinut kuin kolme ohutta piparia)
• 1 tl leivinjauhetta
• 1 tl kardemummaa
• 0,5 dl kuohukermaa
• 1 pieni tippa karvasmanteliaromia (jos siitä tykkää)

Lisäksi kostutukseen esim. omenamehua, ja päälle sokerikuorrutetta (tomusokeria, hiukan sitruunamehua ja vettä) ja vadelmahilloa.

– Aloita tekemällä torttutaikina. Runebergin tortuille löytyy netistä monia eri versioita, ja itse tein pienen taikinan sekoittamalla paria eri ohjetta. Tällä ohjeella ja yllä olevilla ainemäärillä tulee suunnilleen kolme muumimukillista torttuja. Huomioithan, että mukien tulee olla uuninkestäviä.

– Vatkaa voi ja sokeri jonkinmoiseksi vaahdoksi. Lisää muna samaan aikaan sekoittaen. Sekoita kuivat aineet keskenään. Lisää ja sekoita ne vuorotellen kerman kanssa taikinaan. Lisää tippa karvasmanteliaromia, sekoita kunnolla.

– Voitele mukit kunnolla, jotta tortut irtoavat paiston jälkeen helpommin.

– Lusikoi taikina mukeihin suunnilleen puoleen väliin mukia. Taikina kohoaa uunissa reippaasti, joten liian suuri määrä taikinaa kohoaisi yli. Jos pidät hilloisista tortuista, upota taikinan keskelle piiloon lusikallinen hilloa.

– Paista uunissa 150-175 asteessa suunnilleen uunin keskiosassa puolisen tuntia, tai kunnes taikina on kypsä (testaa vaikka cocktail-tikulla: jos siihen jää taikinaa, torttu ei ole kypsä). Kypsymisaika riippuu astian koosta. Näille muumimukeille ja Iittalan Teema-mukeille se puoli tuntia oli sopiva.

– Kumoa tortut mukeista. Voit antaa myös jäähtyä hetken ensin. Kypsä torttu irtoaa voidellusta mukista helposti, ei tarvitse kuin kipata lautaselle. Jos olet epävarma, onko torttu irronnut kunnolla reunoista, kokeile varovaisesti reunoista veitsellä ennen kumoamista.

– Kostuta ja koristele.

Vaikka näitä tuli vain kolme, niin ovat sen verran tuhteja, että iiihan riittävästi taltuttamaan ainakin tän mun vuosittaisen runebergintorttuhimotuksen. 😀

Alkaako teidän tehdä mieli tällaisia yksittäisiä juhlapäivä-/kausiherkkuja, kun niitä ilmestyy kauppaan tai tulee muuten mieleen? Runebergin tortut taitavat kyllä yleensä jäädä kakkoseksi laskiaispullille, kun niiden sesonkiaika on niin päällekäin.

Tajusin jälkeenpäin, että tokihan noi tortut olisi voinut syödä suoraan niistä mukeistakin. Siitä voisi vaikka heittää vähän kostuketta reunoille, koristelut päälle ja lusikoida menemään! Ja samaan tapaan olisi tarvittaessa helppo kuljettaa ja säilyttää ilman särkymispelkoa.