Kirjoitin aiemmin, miten meillä on suunnitelmissa tehdä (tai siis teettää) meidän kotiin lattiaremontti.
Tuosta edellisestä kirjoituksesta on jo aikaa, mutta ajattelin nyt kirjoittaa tänne, miten tuo lattiaremontti lopulta luonnistui.
Tältä näytti meidän lähtötilanne, eli vuonna 2005 peruskorjauksessa asennettu kolmisauvainen parketti:
Alussa haaveilin mahdollisuudesta, että vanhan parketin alta olisi vanhojen piirustusten mukaisesti löytynyt vanha lankkulattia, jonka olisi voinut kunnostaa. Kun alta paljastuikin betonia, toinen harkittu materiaali oli ihan kunnon lankkulattia, joita käytiin erään firman showroomillakin fiilistelemässä. En vaan ikinä saanut kyseiseltä firmalta vastausta tarjouspyyntöön, vaikka sellainen luvattiin, joten lopulta luovutin. Ja lisäksi lankku olisi vaatinut betonin ja itsensä väliin välirakenteen, joten se olisi myös nostanut lattian korkeutta jonkin verran, joten loppupeleissä ihan hyvä, että karsiutui pois.
Päädyimme siis ns. tavalliseen lankkuparkettiin.
Lattian materiaaliksi valikoitui sitten Timberwise Arctic, öljyvahattu tammi. Lankkujen leveydeksi tuli 23 cm.
Lattiaremontti kesti suunnilleen pari viikkoa, kun lisäksi uusittiin lattialistat ja maalattiin seinät.
Erityisesti listoissa oli työtä, kun kulmia oli jonkun verran. Hankittiin listat Helsingin Erikoishöyläys Oy:stä.
Vanhan lattian alapuolella olleet alusmateriaalit olivat niin hyvässä kunnossa, että niitä ei tarvinnutkaan uusia.
Ihan kaikkia huonekaluja ei siirretty varastoon, koska isoimpia oli hankala siirtää mihinkään. Sen vuoksi remontti tehtiin vähän kuin parissa erässä niin, että esimerkiksi sängyn ja sohvan rungot siirrettiin ensin toiselle puolelle asuntoja, ja lattian valmistuttua toiselle puolelle.
Yksi pieni jippo tehtiin. Lähtötilanteessa käytävän ja keittiön puoleinen lattia oli matalammalla kuin olohuonetilan lattia. Tämän takia oviaukossa oli aiemmin tasoerolista.
Me saatiin tässä remontissa tasattua koko asunnon lattiapinta samaan korkoon sillä, että käytävän ja keittiön puolella jätettiin vanha parketti uuden alle.
Tämä on mahdollista, koska puuta voi laittaa puun päälle. Jos kyseessä olisi jokin ei-hengittävä tai esim. kosteussulkumateriaali, sama ei onnistuisi. Kahden parketin väliin ei siis voi laittaa alusmateriaalia väliin, mutta ei sitä kyllä tarvitsekaan, kun se on jo siellä vanhan parketin alla. Askeläänieristys toimii silti.
Monesti tällaiset parketit suunnataan koko asunnossa saman suuntaisesti.
Mutta tässä oli aika selkeä jako käytävä-keittiötilan ja olohuone-makuuhuonetilan välillä, ja niihin sopi eri suuntaan olevat lankut. Käytävällä käytävän mukaan pitkittäissuunnassa, se näyttää hyvältä kun astuu sisään asuntoon. Ja sitten oleskelutilassa ikkunaan päin pitkittäin suunnattuna, koska se näyttää paremmalta niin päin. Väliin tuli matala messinkinen lattialista – nyt ei enää tarvittu tasoerolistaa.
Onneksi meillä oli hyvä ja pikkutarkka tekijä, joka osasi täsmätä lankut siististi toistensa kanssa myös tässä saumakohdassa! Lopputulos oli ylipäätänsä mielestäni ihan just eikä melkein, siis tosi hyvä. Lankkuparketti istuu tyyliltään tähän asuntoon jotenkin paljon paremmin kuin edellinen parketti. Listat ovat vähän tyylikkäämmät kuin edelliset, jotka olivat nekin aika isot, mutta paljon yksinkertaisemmat.
Tuntuu, kuin koko asunnosta olisi tullut myös kertaheitolla entistä valoisampi.
Ja jotenkin raikkaampi. Vanha ainakin näyttää omasta mielestäni kuvissa tuon uuden rinnalla aika tunkkaiselta. Toivottavasti se valoisuus välittyy myös näistä kuvista!
Lattiaremontin ja seinien maalaamisen lisäksi tehtiin myös muita pienempiä mutta yleisilmeeseen paljon vaikuttavia muutoksia: katkaisijoiden kehysten uusiminen, uudet verhotangot ja kattorosettien lisäys.
Mua ärsytti, kun kaikki pistokkeet ja katkaisijoiden valkoiset muovit kellersivät. Se on yksinkertainen asia, mutta tuntui täällä jotenkin epäsiistiltä yksityiskohdalta.
Tähän löytyi ratkaisu, kun sähkömies ehdotti pistokkeiden ja katkaisijoiden kehysten uusimista.
Ei siis tarvinnutkaan uusia kaikkia pistokkeita ja katkaisijoita kokonaan (pintaosan lisäksi sisäpuolella on niistä aina isompi osa seinään upotettuna). Se olisi muutenkin ollut aika kallista. Eli muovisten kehysten vaihtaminen riitti! Kuulema näiden ei pitäisi edes kellastua samalla tavalla, koska ovat uudempaa tuotantoa.
Uudet verhotangot olivat kuin piste i:n päälle. Mielestäni ilman tyyliin sopivia tankoja tällaiset ikkunat näyttävät helposti jotenkin… valjuilta. Valittiin tänne himmeän messinkiset ja pallopäiset, kuten muihin yksityiskohtiin hyvin sopi. Vanhat verhotangot otettiin pois jo ennen seinien maalaamista, ja niiden reiät paklattiin umpeen.
Isoin syy verhotankojen uusimiseen oli se, että vanhat tangot olivat liian matalalla ja lähellä ikkunaa, mikä verhojen kanssa saa ikkunat näyttämään pieniltä.
Uudet verhotangot asennettiin huomattavasti ylemmäs, lähelle kattolistoja, ja leveämmälle kuin vanhat.
Näin ikkunatkin näyttävät ennemmin vähän isommilta kuin pienemmiltä, ja verhot kehystävät ikkunaa kauniisti niiden ollessa auki.
Viimeiseksi asennutimme isoimpiin tiloihin eli olohuoneeseen ja makuuhuoneeseen kattoon kipsiset rosetit samalla, kun lampuille asennettiin kätevät pistokepaikat (ja kirppislöytölamppuihin pistokkeet). Liian isot tai liian krumeluurit rosetit olisi näyttäneet hassulta, kun koko rakennuksen tyyli on suhteellisen yksinkertainen, mutta yksinkertaiset ja sopivan kokoiset täydensivät kokonaisuutta kauniisti.
Viimeisimmästä isosta muutoksesta, eli meidän lasiseinäprojektista, voit lukea lisää seuraavassa postauksessa!
