Silloin vuonna 2017, kun mä suunnittelin ja tein nämä kuvissa näkyvät verhot, sellaisia ei löytynyt muualta netistä. Siksi uskallan väittää, että ns. alkuperäinen idea oli omani. Mutta fakta on, että nettiin jaettuja ideoita ei voi omia ja pitää itsellään. Sen pitäisi olla kaikilla selvää ennen, kuin jaat kuvia nettiin muiden nähtäväksi.
Asia on mulle tuttu. Silloin, kun mun makrameverhojen suosio levisi Pinterestissä kuin häkä, jopa mun kuvia alettiin käyttää lukemattomilla sivustoilla kuin yleistä omaisuutta. Mutta toisin kuin käsityö, valokuvilla sentään on selkeät tekijänoikeudet, vaikka kaikki eivät niistä välitäkään.
En kuitenkaan vielä tiennyt, miltä tuntuu, kun omasta ideasta kunnia menee jollekin toiselle. Tahattomasti tai ei. Kuten nyt tällä viikolla Iltalehdessä.
Nyt tiiän sitten senkin. Ikävä fiilis, sellanen vähän kateellinen ja pettynyt. Se sai pohtimaan, mitkä on käsityöohjeita bloggaavan oikeudet ja ylipäätänsä sen tehdyn työn arvo, ja mikä on tän inspiraation jakamisen ydin.
Mä rakastan sitä, kun voin inspiroida muita jotenkin positiivisesti.
Erityisesti mun omilla kiinnostuksen kohteilla, joista mielelläni jaan juttuja – kuten vaikka kaikenlaiset käsityöt ja arkkitehtiopinnot, joista kirjoittamisesta oonkin saanut eniten palautetta ja kokenut sellaista ”positiivisen vaikuttamisen tunnetta”. Tulee hyvä fiilis, kun joku kertoo innostuneensa tekemään jotain mun esimerkin tai vinkin perusteella. En kuitenkaan saa blogista käytännössä mitään muuta, kuin itse tekemisen ilon, joten pienikin kehu ja kiitos on siihen sellainen ihana piristävä plussa, joka innostaa jatkamaan.
Samalla mä oon kuitenkin sisimmissäni kuin kärsivällinen, tuntematon pikkubloggaaja, joka hiljaa tekee omaa juttuaan ja salaa odottaa, milloinkohan on mun hetki parrasvaloissa? Tuleeko sellaista hetkeä, jolloin mäkin voisin jakaa inspiraatiota isollekin yleisölle, nykyisten seuraajien ja satunnaisesti Googlen kautta blogiin eksyvien vierailijoiden lisäksi? Ehkä ei. Mutta aina saa haaveilla.
Joskus inspiraatio tavoittaa yleisön, mutta ei sen henkilön kautta, joka sen on alkujaan laittanut liikkeelle.
Iltalehti julkaisi vastikää jutun Annan makrameverhoista, jotka ovat käytännössä tyylikäs versio mun 2017 tekemästä makrameverho-designista, josta jaoin aikoinaan kuvia ja ohjeet blogiin. Inspiraatiota jaettiin siis nytkin, mutta ei linkkiä alkuperäisiin tee-se-itse -ohjeisiin, joista olisi voinut olla tämänkin lehtijutun lukijoille iloa. Ehkä tärkeintä, että inspiraatio ja tekemisen ilo levisi, mutta olisi tuossa vähän parannettavaakin ollut. Vai mitä mieltä olet?
Nettiin jaettuja ideoita ei voi kahlita ja omistaa, niistä tulee ns. kaikkien yhteisiä. Inspiraation jakaminen on sitä mistä pidän, ja oon iloinen kun mun jakamia ideoita toteutetaan. Siksi mä niitä ohjeitakin jaan. Oon myös pitkään odottanut, että joku suomalainenkin alkaisi tehdä tällaisia verhoja myyntiin. Itse en mitenkään ehdi saati jaksa, vaikka kyselyjä onkin vuosien varrella riittänyt, ja se, että Anna näitä jatkossa tekee myyntiin asti, on mun mielestä vain hyvä asia. Oikeasti! Tää on ihana makrametyyli, vaikka itse sanonkin. Jos joku itseään sillä saa työllistettyä, se on ihan mahtavaa.
Mutta myönnän olevani vähän kateellinen, kun alunperin itseltäni lähtöisin olevasta ideasta ns. pisteet ja ”kunnian” viekin kotiin joku toinen.
Jonkun mielestä ehkä pikkusieluista, mutta en mä näistä blogijutuista juuri palkkaakaan saa. Mediahuomio on käytännössä ainoa oikeasti konkreettinen asia, millä mikrovaikuttaja voi kasvattaa lukijakuntaansa nopeammin kuin vuosien pitkäjänteisellä työllä. Kuinka kauan tässä onkaan takana, 8 vuotta bloggaamista?
Tai olihan nämä verhot mukana Kauneimmat askartelut lehdessä vuonna 2017 (jota ei kai enää julkaista). Pieniä teemalehtiä ei tosin tavoittavuudessa verrata iltapäivälehden nettiartikkelin nostoon…
Tekijäihmisenä musta tuntuu aika ikävältä, jos luo jotain, johon muut viittaa välinpitämättömästi sanoilla ”inspiraatio saatu netistä”.
Joku oikea ihminen sen sinne nettiin yleensä on tuottanut. Ja jos netissä oleva inspiraatiolähde on selvästi vaikkapa jonkun blogi – kuten tässä tapauksessa selvää oli – se lähteen maininta olisi ihan paikallaan. Kohteliasta ainakin. Muuten se on yhtä tyhjän kanssa, kuin kuvan tekijänoikeuksia esittävä merkintä ”kuvat lainattu Googlesta”. Iltalehti, eikö lähdeviittaaminen opeteta jo peruskoulussa?
Tää ei tainnut olla mun hetkeni parrasvaloissa. Mutta ehkä joskus toiste.
Jos inspiroidut jonkun tekemistä käsityöjutusta niin että teet siitä oman versiosi, mainitsethan kuvia julkaistessasi inspiraationlähteesi. Se ei maksa mitään, eikä vähennä työsi arvoa tippaakaan, vaan päinvastoin tekee sinusta tiedostavan ja muiden töitä ja ideoita arvostavan tekijän. Puhumattakaan siitä, miten hyvä mieli sille inspiraationlähteelle itselleen voi siitä maininnasta tulla!
//
Kuvituksia vähän tuoreita otoksia näistä jo muutaman vuoden vanhoista verhoista. Hyvin ovat säilyneet, mitä nyt joitain kahviroiskeita tuossa kahvinkeittimen yllä. Tykätään näistä edelleen!
Näiden verhojen ohjeet löytyy täältä: DIY – Macrameverhot epäsymmetrisellä köynnöskuviolla
Ja suoraan solmuohjeisiin pääsee täältä: Viiston kohosolmun kuvalliset solmintaohjeet
Tai aloita helposta ja pienestä ja tee vaikka munamacrame.
// LISÄYS: Iltalehden artikkelia täydennettiin sittenkin vielä jälkikäteen, nyt sinne on lisätty myös linkki tuohon mun ohjeeseen. <3
4 Responses
Tuollaiset haastatteluthan on siitä ikäviä, että emme voi tietää, mitä tuo Anna on haastattelijalle kertonut ja mitä haastattelija on itse lisännyt tai jättänyt pois.
Ainakin oma kokemukseni haastatteluista on sellainen, että välillä juttua lukiessani harmittelen itsekseni, että "enhän minä noin sanonut!" – siis siitäkin huolimatta, että olen saanut tarkastaa jutun etukäteen. Joko korjauksia ei olekaan tehty tai korjausten lisäksi on muokattu jotain muuta kohtaa.
Mutta ainakin tällä hetkellä jutussa näyttäisi olevan suora linkkaus tänne sun blogiisi. Ehkä vähän myöhään, mutta kuitenkin.
Aiheellinen kirjoitus! Itsekin näin tuon jutun siellä Iltalehdessä ja sitä on muokattu tänään iltapäivällä niin, että sinne on lisätty, että alkuperäinen idea/inspiraatio on löytynyt sinun blogistasi ja linkki tänne.
Minusta aiheellinen kirjoitus ja oikein Iltalehdeltä toimia että lisäävät linkin alkuperäisiin ohjeisini. Itse olisin varmasti tuntenut aivan samoin.
Upeat verhot ja olet todella lahjakas nuori! Olisi ollut tältä Annalta fiksua kertoa, mistä on idean pongannut – ihan itsensäkin vuoksi. Nyt hän näyttäytyy huonossa valossa, kun asia on jälkikäteen juttuu lisätty.
Tsemppiä sinulle!