Uusi sohvapöytä ennen ja jälkeen pintakäsittelyn, ja eri matoilla. Huomaa, että tuon ruskeankirjavan maton kanssa olisi sopinut ennemmin joku vaalea tai yksivärinen (muu kuin ruskea) pöytä.
Meidän olohuone koki aika huomattavan muodonmuutoksen, kun saatiin väliaikaisen lainapöydän tilalle viimeinkin oma sohvapöytä (josta kirjoittelin sunnuntaina DIY-postauksessa), ja samaan syssyyn päätettiin myös vaihtaa sen alle uusi matto – voitte verrata tätä ylempää tuohon alapuolella olevan kuvan ennen-tilaanteeseen.
Oli oikeastaan aika iso yllätys, miten ison eron maton vaihtamisella voi saada aikaan!
Siinä missä edellisen postauksen kuvissa näki, miten meidän ruskean kirjava matto oli ruskean pöydän rinnalla aika rauhaton yhdistelmä, tää vaalea rauhallinen matto tuo tuon sohvapöydän paljon paremmin esiin ja korostaa sitä kauniisti. Kokonaisuus on ihanan seesteinen, ja sopii tuon tv-saarekkeen toisella puolella seisovana ruokapöytäryhmään.
Joissain kuvissa tuon pöydän pinta kiiltää voimakkaasti, kun valo tulee sellaisesta suunnasta ja heijastuu vahapinnasta, mutta muuten sen sävy on kauniin tumman pähkinäinen puun omien sävyjen tuomine vivahteineen. Tää sävy on oikeestaan ihan täydellinen, varsinkin kun ottaa huomioon, että mun alkuperäinen haave sattui olemaan pähkinäpuinen pöytälevy. Pähkinäpuuta ei vaan pahemmin ole Suomessa tarjolla, joten tuli tehtyä hyvä kompromissi: levy on suomalaista mäntyä, ja petsin sävy on pähkinä. ♥
Uuh, pyörryn omasta ihastuksestani, oon niin tyytyväinen tähän edistykseen. Jotenkin absurdi fiilis, kun oma olohuone näyttää kuin olisi jostain Pinterestin inspiraatiokuvasta – ja että se on oikeesti just sellanen, eikä mitenkään lavastetusti!
Tällä upeella matolla on iso rooli koko huoneen ilmeen kannalta.
Se on käsin tehty marokkolainen Beni Ouarain -paimentolaismatto, Sukhimattojen valikoimasta.
Sukhimatot myy käsintehtyjä villa-, huopapallo- ja tilkkumattoja, jotka tulevat suoraan matot valmistaneilta työntekijöiltä – Intiasta, Nepalista, Marokkosta ja Turkista – ilman ylimääräisiä välikäsiä. Sukhimatot pyrkii eettiseen toimintaan huolehtimalla, että maton tekijöitä kohdellaan reilusti, että heillä on hyvä palkka ja kunnolliset työolosuhteet. Sana sukhi on nepalia ja tarkoittaa onnellista, ja sillä viitataan sekä maton tekijöiden että ostajien tyytyväisyyteen.
Tän mattomallin nimi on Malika. Itse ihastuin ensin sen kuviointiin, joka on just sopivan minimalistinen ja rauhallinen, olematta kuitenkaan tylsä. Vaikka huopapallomattoa tarjottiin, mä en tähän silmäni iskettyä voinut enää muuta valita. Tää on vaan ihan täydellinen meille. Matto on tehty täysin luonnollisista materiaaleista; 100% lampaanvillasta, ilman väriaineita.
Tuntuu, kuin koko matto huokuisi luonnetta ja lämpöä, puhumattakaan pehmeydestä.
Ja siis, tää on valehtelematta niin pehmeä, että mä istun olohuoneessa nykyään enemmän tällä matolla kuin sohvalla. Ja jos olisin siinä Riisutut -tv-sarjassa, pelastaisin kontista ennemmin tän maton kuin sohvan. Tässä matolla mä nytkin kökötän. 😀
Itse firman lisäksi myös tarinat maton tekijöiden ja valmistuksen takana oli kiehtovia – ainakin näin käsitöitä harrastavan ihmisen näkökulmasta! Voin vaan kuvitella, mikä homma vaikka noita huopapallomattojakin tehdessä on, ja sitä käsityön määrää osaa oikeasti arvostaa, jos ei muuten niin viimeistään sitten, kun on itse kokeillut pyöritellä sellaisia huopapalloja.
Itsehän aloitin joulukuussa tekemään huopapalloja pannunalustaa varten, mutta se olikin sen verran työlästä, etten vieläkään ole saanut sitä valmiiksi…
Tällaisissa Beni Ouarain -mattojen kuvioissa esiintyviä aiheita ovat muun muassa syntymä, hedelmällisyys, luonto, naiseus, paimentolaiselämä ja erilaiset uskomukset. Joitain kuvioiden tarkoitusta voi olla vaikea kääntää sanoiksi, enkä tarkalleen tiedä, mitä nämä kuviot tarkoittavat, mutta ilmeisesti salmiakkikuviolla kuvataan yleensä naiseutta, ja vaikka itse olisin päätellyt tuon kolmiomaisen kuvion kuvastavan telttaa eli paimentolaiselämää, niin se taitaakin tarkoittaakin hedelmällisyyttä. 😀
Sanotaan tätä Roopen kaa ”perintömatoksi”, ihan vaan koska se on todennäköisesti kallein hankinta, mitä tähän mennessä ollaan meidän kotiin tehty.
Ja toivottavasti se onkin sitä, vaikka vähän pelkään, miten onnistutaan varjelemaan tätä kaikelta pahalta, kuten välillä kyläilevän kissalta ja meidän omalta yleiseltä möhlimiseltä. Meillä kun on paha tapa syödä olohuoneessa – varsinkin kun keittiön pöydän äärestä uupuu vielä tuolit – ja ollaan vähän sottapyttyjä. 😀
Tällaisen maton puhdistamiseen on omat niksinsä, jotka kannattaa tiedostaa, ettei tilanteen eteen tullessa mitenkään pikaistuksissaan tärvele vahingossa koko aarretta. Tätä ei esimerkiksi saa tampata, harjata, tai imuroida liian repivin liikkein, jotta kuidut eivät vahingoittuisi. Sukhilta löytyy maton hoitoon joitain neuvoja ja jos ongelmia tulee, apua ja lisää tietoa voi aina tarpeen tullen kysyä.
Me ollaan asuttu tässä kodissa nyt vuoden verran, ja huone kerrallaan tästä asunnosta saadaan enemmän ja enemmän kodin tuntuinen. Siis myös sillä silmää miellyttävällä tavalla, eikä vaan käytännössä. (Joskin aina välillä tekee ihan hyvää muistella tätä kaaosta…)
Seuraava oikea projektin aihe onkin tuo meidän varastoksi levähtänyt kolmas huone, josta olisi tarkoitus kaapia kasaan mulle työhuone. Saa nähdä, siirtyykö tää matto lopulta mun mukana, kun tää mun tähän olohuoneen lattialle vakiintunut työpiste saadaan viimein kammettua omaan tilaansa. 😀
Kuvien ihanasta matosta saatu alennusta yhteistyön merkeissä. Linkkien klikkailusta en kostu mitään, mutta käykää ihmeessä kurkkaamassa jos vaan kiinnostaa! 🙂
8 Responses
Kaunis ja tasapainoinen kokonaisuus! Matto suorastaan houkuttelee köllöttelemään. ?
Kiitos Maiju! Haha eikö totta, tää on just semmonen köllöttelymatto! Hitto että olis tehnyt mieli ottaa tässä tänään päikkärit jos olis vaan ehtinyt. 😀
On luultavasti suurin mahdollinen kohteliaisuus huonekalulle tulla nopeasti pelastetuksi Riisutut-ohjelman kontista :D.
Ahaha! 😀 Kieltämättä!
Mistäs tuo keittiön matto? Se on <3
Meinaat varmaan tuota meidän ruokapöydän alla olevaa raidallista? Se on kodin1:stä, muistaakseni Anno-merkkiä mutta nyt en kyllä muista ihan varmasti. Tarkennan myöhemmin, jos se olikin joku muu. 🙂
Mielettömän kauniit nuo verhot! Mistä olet tuollaiset löytänyt?
Ne on Vallilan Kallvik-kuvioista kangasta! Ihastuin tuohon kuosiin jo muutama vuosi sitten (enkä vieläkään oo kyllästynyt), mutta kun en löytänyt siitä valmiita verhoja, niin etsin lopulta netistä paikan mistä sitä pystyi ostamaan monta metriä kankaana, ja ompelin sitten siitä verhoiksi. 🙂 En tarkalleen muista mistä se sitten löytyi (en tilannut sitä suoraan netistä vaan joku perheenjäsen kävi lopulta noutamassa sen jostain), mutta hirveästi ei kyllä muistaakseni ollut vaihtoehtoja.