Meidän seinät on vielä puhtaat tauluista ja muusta, kun halutaan harkita niiden paikat tarkkaan – mielummin ensin siis kaikki suuremmat linjat selviksi, ettei tule vika-arvioida. Mutta jonkun aikaa sitten porattiin ekat ruuvit seinään, saatiin ripustettua keittiön seinälle pari avohyllyä. Ehdin suunnitella niitä jo pidemmän aikaa, ja itse totetuttaminen aloitettiin jo kuukausi sitten, mutta kuinka ollakkaan, kaikki ei sujunutkaan kuin Strömssössä.
Ensinnäkin. Kannattaa tietää etukäteen, millaista seinää poraa. Ihan jo siksi, että osaa valita oikeanlaisen poranterän ja muutenkin tietää, mitä on luvassa. Näin tälleen näitä aihepiirejä opinnoissa jokseenkin sivunneena monet nykyaikaisemmat rakenteet ovat kyllä tulleet aika tutuksi, ja jotenkin naiivisti ajattelin, että kyllähän tässäkin rakennuksessa on jotkut väliseinät on kevytrakenteisia. Siis vaikka 50-luvun talo onkin. Kai mä ajattelin, että pakko olla, kun tiedän miten joillain naapureita on jotain väliseiniä purettukin, kuten tätä vastaavan keittiön seinän kohdalta…
Joten oikeesti huomattiin vasta ekan reiän jälkeen että hitto, tiettyhän tääkin seinä on tiiltä! Kaikki nää on. Ja tiili ei tosiaan oo mikään kaikkein kivoin materiaali porata, huomattiin se jo verhotangoille reikiä poratessa. Toisaalta se tiili voi olla ihan älyttömän kovaa ettei terä tunnu etenevän ollenkaan, ja toisaalta jos ei ole tarkkana, se terä voi helposti lähteä myös viettämään omilleen ja leväyttää koko reiän leveäksi. Jipii.
Ja punatiilen pöly. Se on aika sottaavaa tavaraa. Eli imurin suu alle ja imu päälle samalla kun poraa, ja seinään tarttuneet pölyt heti pois seinältä sen reiän teon jälkeen.
Toiseksi. Olkaa tosi tarkkoina, kun ostatte hyllynkannattimia. Niiden kannattimien tarvitsee olla 90-asteen kulmassa tai ainakin keskenään samanlaisia, jotta hylly näyttäisi edes suunnilleen suoralta. Eli kannattaa tarkastaa asia jo kaupassa.
Me ostettiin Bauhausista kauniit takorautaiset hyllynkannattimet, jotka sopii tyyliltään hyvin meidän keittiön pöydän valurautaiseen jalkaan. Huomattiinkin sitten vasta seinään kiinnityksen jälkeen, että yksi kannattimista ei ollut yhtenevä muiden kanssa, jonka takia hyllytaso klenkkasi epätasapainossa…
Ei muuta kuin irroittamaan ja takasin kauppaan. Ja mikä parasta, uusikin kannatin on pari milliä vinkkelissä. 😀 Ei sentään ihan yhtä pahasti, tai niin että sitä erottaisi, joten se saa nyt sitten kelvata tollaisenaan.
Kolmanneksi. Katsokaa etukäteen, että ne reiät tulee sopivalle korkeudelle. Ja mielellään kummaltakin puolelta, että levy ei oo vinkkelissä.
Viimeiseksi. Okei tää ei oikeestaan ollut ongelma. Mutta vinkkinä muillekin, jotka ei tykkää noista perus valmiina myytävistä hyllylevyistä! Mua häiritsi, kun valkoiset ja mustat levyt oli jotenkin tylsiä ja kiiltäviä, eikä puunväriset tuntuneet yhtään puulta, vaan sellaisilta päällystetyiltä… Eikä niissä ollut sopivaa sävyäkään. Leveä lauta sen sijaan ei välttämättä ole tässä paras vaihtoehto, eikä riittävän leveää edes löydy kovin helposti.
Me ollaan käytetty aikaisempiin tekeleisiin mäntylautaa, mutta nää hyllylevyt tehtiin liimapuulevyistä (pintakäsittelemätöntä mäntyä). Sitä myytiin sattumalta jo valmiiksi sopivan kokoisina palasinakin (80 cm), niin ei tarvinnut kuin petsata pöytään mätsäävällä sävyllä, ja heittää päälle väritön vaha.
Liimapuulevyt on siis tehty liimammalla yhteen kapeampia puusoiroja, jolloin levy ei vääntyile kosteuden muutosten seurauksena yhtä paljon kuin leveä lauta tekisi. Eikä tässä käyttötarkoituksessa sitä eroa normaaliin lautaan juuri huomaa. Kuvassa hyllyt näyttävät pöytää tummemmilta, mutta sekin johtuu vain siitä, ettei valo ylety samalla tavalla seinälle kuin pöytään.
Ehti taas kulua sen verran aikaa edellisestä kotihommasta, että on kyllä ihanaa nähdä vähän edistystä! Tosin mitä enemmän me tämmösiä tehdään, sitä enemmän musta tuntuu, että mitä tulee nikkarointiin, ollaan Roopen kaa joku Duo Tohelo & Torvelo. 😀 Että jos ikinä muutetaan kämppään, joka vaatii remonttia, niin eih – niin paljon helpommalla pääsee jos maksaa siitä hommasta ammattilaisille… Tosin veikkaan että tuskin sitä osaisi oikeean unelmakämpän kohdalla enää niin paljoa mietti, kun silloin vaan ennemmin ”mennään eikä meinata”. 😀
Vielä on vähän avoinna, että mitä kaikkea tuohon hyllylle sopisi! Jotain astioita joo, että säästetään kaappitilassa, ja tosta keittiön pöytätasolta jotain sopivimpia esineitä. Mutta sen jälkeen en olekaan ihan varma. Ehkä ylähyllylle joku alaspäin roikkuva kasvi? Tän kehittely on muutenkin vielä vähän kesken. Yksi visio on, että tuon alemman hyllyn kannattimiin kiinnittäisi jonkinlaisen tangon, johon saisi koukkuihin jotain keittiövälineitä roikkumaan… Ideoita saa heitellä!