Kubismia ja kusetuksen makua Prahassa – Tšekki-excursio, osa 8

11.5. – Viimeinen katsaus Prahaan ja pari huomiota matkan varrelta

Lähtöpäivä avautui meille iltalennon valinneille aikatauluista vapaana ja aurinkoisena. Syötiin kaikessa rauhassa pihalla aamupalaksi paniinia ja smoothieta, ja lähdettiin pienellä porukalla kulkemaan kaupungille ilman mitään suurempia päämääriä. Aika rentoa noin niinkuin verrattuna koko aikaisempaan viikkoon!

Otettiin kuitenkin yhdeksi omatoimiseksi vierailukohteeksi meidän excukohteisiin kuulunut Hodek Apartment House (1912), koska onnistuttiin aiemmin missaamaan se. Mua kiinnosti ihan hirveästi nähdä se kubistinen kerrostalo livenä, kun olin niihin kurssin aikana jonkun verran perehtynyt.

Kubismi on muutenkin aika kiehtovaa, vaikka lähinnä ulkokuoriin painottuukin. Sitä ei pahemmin ole toteutettu muualla kuin Tšekeissä.

Nähtiin samalla jonkin verran sitä toista, paikallisempaa puolta Prahasta. Se toi mukavasti kontrastia siihen umpitäyteen ydinkeskustaan. Istuttiin hetki söpössä kuppilassa, jossa ei tainnut olla yhtään muita turisteja, syötiin halvalla kiinalaisessa ja onnistuttiin jopa eksymään jonkinlaisen mielisairaalan pihaan, kun luultiin vaan kulkevamme pienen puiston läpi.

Metsästettiin monien kenkäkauppojen halki yhdelle kaverille kenkiä, joita ei valitettavasti sillä retkellä löytynyt. Mä sen sijaan löysin kahdet, niin outoa kuin se olikin. Ovat vieläpä ihan eri tyyliä kuin mitä oon tähän mennessä käyttänyt. Mutta niin ne vaan lähtivät mun matkaan, ja jotenkin jopa mahtuivat siihen umpitäyteen ahdettuun käsimatkatavaralaukkuun.

Illan hämärtyessä jätettiin Tšekeille hyvästit, ja tää pitkä ja jalat loppuun kuluttanut reissu saatiin päätökseen.

– – – – –

Praha oli kaunis kaupunki, vaikka tosi täynnä turisteja olikin. Meidän matka onnistui kokonaisuudessaan hyvin, mutta koska nää oli tällaisia matkapäiväkirjapostauksia, haluan tuoda tässä lopussa esille pari yksityiskohtaa, joiden suhteen Praha/Tšekit eivät reissukohteena loistaneet.

Kävi niin, että multa ja ainakin yhdeltä kaverilta oltiin joko Prahassa tai Brnossa varastettu paidat meidän hostellihuoneesta.

Mä oon ihan varma, että pakkasin sen mukaan matkaan, enkä löytänyt sitä jälkeenpäin kotoa. En kerennyt käyttää sitä kertaakaan, mutta oon varma, ettei se myöskään pudonnut minnekään – sitä lohenväriä ei olisi lopputarkastuksissa missattu!

Kaveri oli sen sijaan jo kertaalleen käyttänyt paitaansa, joten sen mukanaolo oli varmaa sekin… Tosi outoa ja samalla tosi harmi. Se on sinänsä niin pieni asia ja menetys, mutta on tommonen silti aina tosi ikävää. Kadonneet paidat olivat meillä kummallakin vieläpä ne ”siistimmät” paidat, jotka oltaisiin haluttu laittaa päälle yhteen vähän tärkeämpään hetkeen…

Vähän samantapaista outoa kusetuksen makua oli myös joissain ravintoloissa: lähes aina käteisellä maksaessa sai vaihtorahaa takaisin vähemmän kuin olisi pitänyt.

Ei sillä, että se olisi rahallisesti merkinnyt, ja oltaisiin varmaan jätetty ne hilut kuitenkin tipiksi, mutta oli se silti tympeetä havaita.

Kannattaa siis olla tarkkana: meillä kyse oli ihan pikkurahoista eikä se käytännön kannalta merkinnyt, mutta jollekin asia voi olla toisin.

//

Tässä on ollut hiukan hiljaisempaa eloa nyt, kun tää viikko meni lomaillessa ja reissatessa, ja huomenna alkaa eka viikko uudessa duunissa ja parissa harrastuksissa siinä sivussa. Arki hakee hetken sitä omaa muotoaan, mutta kyllä tässä kohta taas vauhtiin päästään!

– – –

Luitko myös aiemmat osat?

Osa 1: Lähtökuopissa kohti Prahaa
Osa 2: Boxi-arkkitehtuuria Prahassa
Osa 3: Prahaa ylhäältä ja alhaalta
Osa 4: Kaunista vanhaa Prahaa
Osa 5: Sympaattinen tiilitalojen Zlín
Osa 6: Upea Brno, ehkä upeampi kuin Praha
Osa 7: Brnon upea (valtava) messualue