Äiti kehotti mua ottamaan kuvia tästä uudesta kodista ja vastasin, että en mä oikein viitsi, kun täällä on niin kaaos, laatikoita ja ikea-säkkejä vaan ympäriinsä ja huonekalut ihan vinksinvonksin tai kirjaimellisesti väärinpäin. Mutta kuulema juuri siksi juuri nyt, koska ei kestä kovin kauaa että ne tavarat pakkautuvat kaappeihin jemmaan ja huonekalut löytävät paikkansa, ja koko muuton jäljet katoavat. Pitäisi ikuistaa tää hetki tässä murrosvaiheessa, ennen kuin se unohtuu. Tää hetki, jolloin muutettiin ekaan oikeesti yhteiseen kotiin. Ei vitsit miten mä tätä ehdinkin odottaa.
Joten halusitte tai ette, tässä vähän muuttorealismia kerrakseen. Tervetuloa meille.
Ikea-säkkiä ikea-säkin perään. Purkamattomia laatikoita. Huonekaluja nurinperin. Lattiaa on matoilla vuorattu, kun haluttiin muuttaessa varoa naarmuttamasta uutta parkettia kengillä. Eteistä ei vielä oikein ole, on vaan käytävä jonka varrelle kengät jää ja kaappi jonne takit katoavat.
Vaatteet eivät vielä ole löytäneet lopullista sijaansa ja kiireessä niitä tulee sitten purettua kasseista ympäri kämppää, mutta muutoin makuuhuone on ihan siisti. Sänky vaan on väärinpäin.
Jostain syystä vessapaperirullatkin vaeltelevat vähän missä sattuu. Ja roskis. Ja vessaharja.
Keittiössä on pöytätilaa, mutta se on täytetty niin tehokkaasti tavaralla, ettei tilaa oikeasti ole yhtään entistä enempää. Pitäisi kehitellä pari hyllysysteemiä, että kaikille tavaroille löytyisi oma paikkansa ja itse pöytätilan saisi hyödyllisempään käyttöön. Ollaan joka päivä vielä aika sekaisin, että missä nyt oli mitäkin.
Tv-taso seisoo edelleen pystyssä, kun taas tv itse tuijottaa seinään päin. Jalkalamppu sohvan päällä? Sitä viritelmää mäkin ihmettelin, mutta Roope perusteli ettei kattolamppu riittänyt lukuvaloksi. Asetti sen sitten tuohon, jotta valaisisi sopivasti huoneen toisella puolella olevaa työpöytää (joo mikä logiikka nyt taas).
Kyllä mulla eilen oli vielä parilliset sukat. Mutta kuka tota nyt huomais, kun on niin ihana lattia. Halaisin sitä jos vaan olis näiltä tavaroilta tilaa.
On ihanat ikkunalaudat, mutta idyllisten sisustuselementtien sijaan nekin ovat täynnä tavaraa, joille ei vielä ole omaa paikkaa. Ja noista hirveistä tuoleista on kyllä pakko päästä eroon heti kun vaan löytäisi uudet tilalle.
Kasseja ja kasoja, pölyisiä peilejä ja puhtaita pyykkejä. Kaapinovista henkareilla roikkuvia vuodevaatteita. Kolmas huone on aika dumppis. Siellä on kaikki mitä muualle ei mahdu, toisin sanoen kaikki mun ompeluun ja askarteluihin liittyvä tavara ja pari säkillistä ylimääräisiä vanhoja vaatteita ja muuta, josta mun on tarkoitus hankkiutua eroon. Ja suuri osa tavaroista on laatikoissa ja säkeissä johtuen siitä, ettei niille oo selkeempääkään säilytystilaa! Olis selkeesti tarvetta hyllyille. Tai olishan tuolla yksi lipasto, mutta se ei yhtään sovi sävymaailmavisioihin.
Reilu viikko täällä uudessa kodissa ja tältä meillä vieläkin näyttää.
Syy on lähinnä kiireessä, koska mä en tällä viikolla voinut keskittyä ollenkaan kotiin, kun piti nyt tähän sunnuntaihin mennessä kirjoittaa kuusi esseetä, jotta ylipäätänsä saisin kandin tänä keväänä suoritettua. Sattumoisista syistä niiden kirjoittelu jäi taas aika viime tippaan…
Näissä kuvissa on ihan hirveä kaaos, siis jopa mun mittapuulla laskettuna, mutta jotenkin silti kaunista. Oikeestaan oon ihan hämmentynyt, miten sotku edes voi näyttää noin kauniilta? Tai ehkä me taidetaan vielä katsoa tätä kämppää aika vaaleanpunaisten linssien läpi. Ei haittaa pieni (iso) sekamelska kun ollaan muutoin niin ihastuneita. Seuraavaksi voisi alkaa raivaamaan tavaroita oikeille (tai edes nykyistä paremmille) sijoilleen.
56 neliötä, 3h+k. Mun pää tursuaa ideoita, mutta toisaalta ei haluais tehdä mitään hätiköityjä päätöksiä. Tässä riittää projektia pitkäksi aikaa!
8 Responses
WAU, en malta oottaa että tulee asuntopostausta kun tavarat ovat paikallaan! Ja mikä lattia! ♥
Äläpä! ♥ 🙂
Feel you! 😀 Meillä on makkarissa pintaremontti käynnissä, niin koko muu kämppä on ihan pommin jäljiltä..lisäks parempi puolisko tekee muuttoa tässä samalla saman katon alle, niin sitä tavaran määrää.. ja niitä pahvilaatikoita,ikean pusseja, raksapölyä.. 😀
Parasta tossa sotkussa on kuitenkin se,että tietää sen vielä joskus siivoutuvan ;D
Haha, todella! 😀 Huh, onneks meillä ei oo täällä enää remonttia missään, se tästä nyt vielä puuttuiskin! Jep kyllä tää tästä, pikkuhiljaa. 🙂
Ei vitsit, haha, tunnistin heti vessasta, mikä talo on kyseessä 🙂 Asuin samasessa taloyhtiössä vuosi sitten, ja oma äiti asustelee siellä edelleen. Ties vaikka olisitte naapureita. Toivottavasti tavarat on jo löytäneet paikkansa!
Haha aika hyvin jos jo heti tosta vessakuvasta tunnistit! 😀 Nää on kyllä mukavia taloja! Tavarat tosin ehtii löytää kunnolla paikkansa varmaan vasta kesällä. :'D
Tässä postauksessa oli sitä jotain, tunnelma niin välittyy tänne saakka! Ja kieltämättä kyllä monenlaisia virityksiä, haha 😀 Mutta pikkuhiljaa se siitä varmasti alkaa järjestäytyä 🙂 Itse asun vielä kotona ja aina välillä pohdin, miten jännittävää ensimmäiseen omaan asuntoon muutto varmaan tulee olemaan. Siksi onkin kiva lukea tällaisia rehelliseen tyyliin kirjoitettuja muuttopostauksia. Vähän turhankin järjestelmällisenä ihmisenä osaan kenties sitten vähän varautua siihen, mitä tuleman pitää 😀
Hyvä että välittyy! 😀 On se muuttaminen aina aikamoinen projekti! Me ei olla hirveen järjestelmällisiä, varsinkaan nyt kun tää kevät on ollut niin kiireinen, että ehkä vähän häpeä myöntää, miten samanlaista täällä on edelleen kuin mitä tän postauksen kirjoittamisen aikaan… TV ja sen taso ovat sentään jo löytäneet oikean paikkansa ja sänky vaihtanut sijaintiaan parempaan huoneeseen! Pikkuhiljaa edes jotain edistystä… 😀