Katse tarttuu designiin

Me kävästiin muutama viikko sitten Onan ja Janinan kanssa I love me -messuilla, josta onkin jo monesta suunnasta putkahdellut postauksia. Tää oli mun eka kerta näillä messuilla, enkä ollut etukäteen muodostunut mitään ennakko-odotuksia. Tai no, olin kyllä jonkin verran odottanut tuolta niitä hää-messuja, jotka ilmeisesti olivat aiemmin osa I love me -messuja, mutta nykyään niille taitaa olla ihan oma messuviikonloppunsa, kun ei tuolta löytynyt. Ei sillä että häät voisi kokea mitenkään ajankohtaisiksi, olisin vaan halunnut päästä sinne vähän hypistelemään ja haaveilemaan!

Mutta sen verran halusin näistä messuista kertoa, että näin monipuolisilla messuilla oli hauska havainnoida, millaisiin asioihin oma silmä oikein kiinnittyi, ja mitä jumittui tutkimaan. Siinä missä mun seuralaiset uppoutuivat paljon syvemmin sinne kaikenmaailman terveysruokajuttujen puolelle (josta mulla jäi sieltä mieleen vaan noi vihersmoothiet), mun mielenkiinto kohdistui lähinnä designiin – koruihin, vaatteisiin, sisustusjuttuihin ja muihin muotoilutuotteisiin. Esimerkiksi keraaminen raastinlautanen ja valurautainen teepannu houkuttelivat kovasti hölläämään lompakonnyörejä, mutten tällä kertaa halunnut ostaa meidän ahtaaseen keittiöön enempää tavaroita, joiden aktiivisesta käytöstä en voinut mennä ihan siltä seisomalta takuuseen. Aikaisemmin syksyllä Habitare-messuilla pyörähtäessä päädyin ostamaan sellaisen silikonisen mikronkestävän popparikulhon (tämmösen)… Onneksi sille on löytynyt ihan käyttöäkin. 😀

Kosmetiikkapuolella riitti myös nähtävää, ja esimerkiksi Essencen kosmetiikkahyllyillä vilisi ihmisiä niin, että hyvä jos joukkoon mahtui. Ei ihme, sillä kyseisellä merkillä verran edulliset hinnat, että houkuttavat kyllä kokeilemaan yhtä sun toista. Mäkin ostin muun muassa pari huulipunaa, vaikka hyllyn värivalikoimat huusivat siinä vaiheessa iltapäivää jo lähes ei-oo:ta, mutta tähänastisen testailun perusteella en kyllä oo ihan vakuuttunut niiden laadusta. Toisaalta, en myöskään osaa sanoa, kuinka paljon tuon hintaluokan tuotteilta voi oikein odottaa…

Kierroksen loppupuolella mulla alkoivat jalat olla jo niin väsyneen kipeät, että en oikein pystynyt keskittymään enää mihinkään. Oli juuri sen ”syyslomaviikon” perjantai, ja mulla oli takana pitkä työpäivä ja -viikko, jonka aikana olin seissyt jalkapohjani tuusanpeeksi huonon kenkävalinnan takia. Onneksi se kipu lähti ihan vaan levolla pois!

Ja vaikkei se tuohon aikaisempaan liittynytkään, huomasin tänään kouluun kävellessä, miten väsymys tuntui taas jaloissa. Viikonloppu oli tekemistä ja menoa täynnä, ja huomaa miten sitä olisi tarvinnut edes yhden kunnollisen lepopäivän ennen tätä uutta viikkoa. Tuntui aika höpöltä, kun fyysisesti tuntui kuin toisen jalan polvi ja toisen jalkapohja olisivat edelleen unessa, vaikka muu kroppa tarpoi kohti kampusta… Mutta kaipa tästä vielä heräillään. Virkeetä viikonalkua teillekin!