DIY-postausta näin maanantain ja syyslukukauden ensimmäisen arkiaamun piristykseksi. Mun piti kirjoittaa ensin ainakin roadtrip-matkapäiväkirjojen seuraava osa, juttua lähiöfestivaaleista ja meidän Tukholman risteilyn kommelluksineen, mutta en nyt millään malttanut olla julkaisematta tätä ensin!
Tää lähti siitä, kun bongasin kesällä joidenkin vaatekauppojen hyllyillä tommosia hiuspantoja, jotka olivat käytännössä huiveja, joiden sisällä kulku rautalanka. Siis pahuksen kätevä idea, ihme ettei tää oo tullut mua vastaan aikaisemmin! Tukholmassakin bongasin näitä yhdessä retro-&seconh hand -putiikissa, vaikka olin kyllä jo ennen sitäkin kerennyt päättää, että tää olisi seuraavan ompelupuuhastelun aihe.
Huivipantojen tekemiseen tarvittiin…
- Pitkähköt palat kangasta (esim. vanhat paidat ja huivit sopii hyvin tähän)
- Rautalankaa (kohtalaisen ohutta)
- Ilmastointiteippiä (tai muuta vastaavaa)
- Ompelutarvikkeet
Versio 1: TAVALLINEN LYHYT HUIVIPANTA
Näitä pantoja voi tehdä monella tyylillä, ja mä tein kokeiluksi kaksi erilaista. Ensimmäinen on semmonen tavallinen, yhden kerran pään ympäri menevä ja viitisen senttiä leveä panta.
1. Ensin mitattiin sopiva pituus ja leveys, ja sen verran rautalankaa.
2. Ompelin kankaan oikeat puolet vastakkain muotoonsa, mutta jätin pienen aukon, jota kautta huivin pystyi kääntämään oikein päin.
3. Tein rautalangan päihin lenkit, ja käytin teippiä peittämään langan terävät päät, jotka voisivat muutoin vahingoittaa kangasta.
4. Pujotin rautalangan kangasputkilon sisään ja ompelin sen käsin lenkeistään kiinni kumpaankin päähän huivia (siihen keskelle, en kulmiin) mahdollisimman näkymättömästi.
5. Ompelin myös sen kääntöaukon käsin umpeen.
6. Sitten vaan päänympäri ja jonkinmoinen pyöräytys solmuksi tai rusettimaiseksi väkerrelmäksi, ja valmista!
Versio 2: PITKÄ JA RUNSAS HUIVIPANTA
Toisesta huivipannasta tein vähän runsaamman. Käytin ohuempaa harsomaista kangaspalaa, jossa oli tuplasti tai triplasti enemmän leveyttä kuin trikookankaisessa huivipannassa, ja sen verran pituutta, että sen sai kaksi kertaa pään ympäri.
1. Ompelin kankaan oikeat puolet vastakkain putkiloksi, ja rypytin toisen pään supummaksi.
2. Tein saman toiselle päälle, mutta vain osittain, että jäi taas sellainen aukko, josta kangasputkilon pystyi kääntämään oikein päin.
3. Tein samanlaisen rautalankasysteemin kuin ensimmäiseen huiviin, ja ompelin sen käsin päistään kiinni huiviputkilon sisään.
4. Lopuksi ompelin ompeen huivin kääntöaukon umpeen ja tikkasin siihenkin käsin pienen rypytyksen.
Sellaiset niistä tuli! Kummasta te pidätte enemmän, vai pidättekö ollenkaan?
Toki tällaiset huivit voisivat toimia ilman rautalankaakin, mutta ainakin solmiminen on helpompaa näin, ja koko komeus pysyy tukevammin kiinni päässä tietyssä asennossa! Mun mielestä nää sopivat hyvin pelastamaan niitä hiusten suhteen vähän vaikeampia aamuja, ja parasta lienee se, että näiden kanssa on helpompi toimia kuin löysien huivien, eivätkä paina päätä niinkuin tavalliset hiuspannat. 🙂
Mukavaa viikonalkua kaikille!
ps. Keksin äsken, että voisin pitää teidän eli yli 400 lukijan kunniaksi semmosen elokuisen arvonnan (vähän kuten viime vuonna), jossa kohteena voisi olla vaikkapa tällainen huivipanta… jos tämmöset teitä mitenkään kiehtovat. 🙂
0 Responses
Molemmat on hirmu kivoja! Ehkä enemmän tykkään alemmasta :–) pelästyin tota seitsemättä kuvaa ylhäältä, näytti siltä että oot leikannu hiukses ihan lyhyiksi D:
Kiitos! Mäkin tykkään vähän enemmän tuosta runsaammasta, kun tykkään muutenkin vähän enemmän huiveista kuin pannoista. 🙂 Haha en sentään! 😀
Ihania kumpikin! Taidanpa kokeilla itsekin. Oon aina tykännyt käyttää huiveja, mut tää rautalankahomma ois varmasti helppo ja nopea asetella tukkaan. Kiitti selkeästä ohjeesta! 🙂
Kiitos! Kannattaa, näiden ompeluun ei mennyt pitkä aika! 🙂 Kiva jos tästä oli hyötyä, ilo on mun puolella!
en syttyny omaa tyyliäni peilaten tuolle ekalle, mutta tuo toka ♥ pakko saada!
Hehe! 😀
Ei hele, mulla on luonnoksissa melkein identtinen postaus valmiina loppuviikosta julkaistavaksi! 😀
Haha oho! 😀 Aika hyvin meil menee ajatukset yksiin näiden diy-juttujen kanssa, kun säkin teit sillon sen kimono-diyn just kun mä olin myös funtsinu aika samansuuntasta ompeluprokkista. 😀
En voi käsittää, että löysin blogisi vasta nyt, etsiessäni jotain mekkokaavaa tai vastaavaa.. Vaikutat vähän niinku oisit mun pikkusisko! 😀 Terveisin toinen punatukkainen, kaikkeen esteettiseen ja hyvään ruokaan hurahtanut arkkitehti.
twilightcola.blogspot.fi
rosvot.fi/alice-june
Haha, mä muistan löytäneeni tieni sun blogiin joskus sillon kun itse hain opiskelemaan arkkitehtuuria ja googlasin aiheeseen liittyvää sisältöä, ja sun pääsykokeista kertovat postaukset tulivat osuivat vastaan. 😀 Kiva että eksyit tänne! Ja kiitos paljon, olipa söpösti sanottu! 😀 ❤
Ihanan näkösia, molemmat ♥ jos en olis niin kamalan tumpelo ja kärsimätön ompelee käsin, kun ei sitä konettakaan ole niin tekisin varmasti itekkin tollaset. Mua eniten on just ärsyttäny perus huivit kun ne tuppaa aina valumaan päivän mittaa päästä pois jos vähänkin tuulee tai tekee jotain. Saanko tilata sulta tollasen? Alempi kangas on jotenkin hirmu söpö ♥ en osaa päättää kumpi malli on kivempi joten tilaan molemmat, joooohan suostut tehdä 😀 (just kidding, tiedän et sulla on aina sata rautaa tulessa)
Kiitos paljon! ♥ Voi että, suostuisin kyllä mielelläni jos ei vaan olis niin pahuksen kiire. 😀 Mutta tota kangasta mulla ei kyllä enää ole, ostin sitä aikoinaan vaan ton tilkun ja se meni koko kappale tohon mun omaan. :s