Pääsiäinen on sitä aikaa, kun kaiken maailman suklaamunien, mämmien ja simojen lisäksi kauppojen hyllyiltä löytyy tippaleipiä. Ne ovat tosi houkuttelevan näköisiä, varsinkin jos meet nälkäisenä kauppaan! Mutta se hinta. Lähemmäs viisi euroa leivoksista, jotka eivät paljoa muuta sisällä kuin vettä, sokeria, kananmunaa ja jauhoja?! Ja kun eiväthän ne lopulta edes maistu oikein miltään, niin mistä ihmeestä se hinta oikein tulee? Siitä että ne näyttävät niin vaikeilta, ettei lähes kukaan viitsi edes harkita niiden tekemistä itse? Siitä, että ohjeen lukemiseenkin asti päässeet karsii viimeistään se leivontaprosessiin kuuluva öljyssä paistaminen?
Kai joku sentään tekee noita vielä itsekin? Mulle ainakin jäi marketin tippaleivistä sen verran paha maku suuhun (tai siis niiden hinnasta ja mauttomuudesta, ja siitä kun pahus vie menin tänäkin vuonna samaan lankaan…), että päätin nyt ainakin tämän kerran kokeilla näiden tekoa itse.
Mallia otin tästä ja tästä ohjeesta, mutta sovelsin tekemällä puolta pienemmän satsin. Näillä mun käyttämillä ainesmäärillä saisi sellaisia pienehköjä ja kevyitä tippaleipiä yhden uunipellillisen verran (suunnilleen 15kpl), jos suurin osa niistä onnistuu.
Taikina-ainekset:
2 kananmunaa
1 rkl sokeria
1 dl maitoa (maidottoman version voi tehdä käyttämällä esim. simaa)
2 dl vehnäjauhoja
1 tl vaniljasokeria
1/2 tl leivinjauhetta
ripaus suolaa
Paistamiseen:
1/2-1 l oliiviöljyä, tai riippuen vähän kattilan koosta (ite käytin tommosta tosi pientä)
Oleellisia apuväleineitä:
– Tursotin, jonka voi tarvittaessa tehdä myös esimerkiksi muovipussista tai vaikkapa puhtaaksi pestystä majoneesi-/ketsuppipullosta
– Muotti, kuten teräskauha tai etiketeistä ja muoviosista riisuttu pohjaton peltipurkki, johon taikina lorotellaan niin, että tippaleivät pysyvät helpommin oikeassa muodossa
– Reiällinen kauha, teräksinen tai puinen, jolla noukkia tippaleivät öljystä
Päälle:
Tomusokeria, jonka voi maustaa vaikka hieman vaniljasokerilla
1. Sekoita ensin kananmunat, sokerit, suola ja maito. Sekoita leivinjauhe vehnäjauhoihin ja vispaile muun taikinan joukkoon. Taikinan kuuluu jäädä sopivan juoksevaksi, maku muistutti mun mielestä paksua lettutaikinaa (ihmekös tuo, kun lähes kaikki ainekset ovat samoja).
2. Kuumenna öljyä kattilassa. Itse lämmittelin sitä jännityksissäni todella pikkuhiljaa, ja pidin kannen lähellä ihan siltä varalta, jos se jostain syystä roihahtaisi liekkeihin (hmm, semmonen palopeite vois olla aika kätevä hankinta).
Öljyn määrä kannattaa mitoittaa niin, että sen pinta peittää muotin lähes kokonaan tai kokonaan. Mä testasin öljyn lämpötilaa pariin otteeseen taikinaosilla, mutta ei se lopulta ollut sopivan kuumaa ennen kuin vasta sitten, kun öljy jo jonkin verran porisi/kiehui.
3. Pursota taikinaa kauhaan/muottiin, ja paista tippaleipää kummaltakin puolelta sen verran, että pinnan väri muuttui tasaisen kullanruskeaksi. Mä annoin noiden olla tuossa kauhassa aina sen verran, että pysyivät kasassa, mutta heti sen jälkeen ujutin sen kauhan pois.
Mulla kesti jonkin aikaa tai ainakin parin kokeilun verran, ennen kuin löytyi se riittävä lämpötilan öljylle ja sitä myötä myös hyvän paistoaika – liian viileässä öljyssä taikinä klönttiintyi ja jäi vaaleankeltaiseksi eli vähän raa’aksi, joten kannattaa tosiaan antaa sen lämmentä riittävästi.
4. Siirrä paistetut tippaleivät kattilan vierelle uunipellille, mutta todennäköisesti talouspaperi olisi imenyt ylimääräistä öljyä pois tehokkaammin kuin tuo ihan vaan suojaksi lykkäämäni leivinpaperi.
5. Kun kaikki tippaleivät oli paistettu ja ne olivat saaneet kuivahtaa hetken, heittelin niden päälle tomusokeria.
Huom! Paistamisen lomassa kannattaa noukkia ylitse tippuneita yksittäisiä taikinapalasia pois, etteivät ne kärise siellä turhaan. Paistossa käytettyä öljyä ei myöskään saa kaataa viemäriin, vaan se kannattaa hävittää jossain tiiviissä pakkauksessa sekajätteen mukana.
Tässä kuvassa näkyy aika hyvin noiden mun tippaleipien evoluutio. 😀 Ekan neljänneksen (ylärivi vasemmalta lähtien) jälkeen alkoi jo onnistua aika hyvin, paitsi viimeinen, joka meinasi muista poiketen murentua käsiin.
Mutta lopputuloksesta on pakko kehaista, että tulipa ainakin paljon maukkaampia kuin mitä ne kaupan tippaleivät! Ensinnäkään eivät olleet ihan niin korppuja, mutta oli niissä ihan maussakin eroa. Ja ulkonäönkään suhteen ei tosiaan oo mitään turhan tarkkaa, koska johan ne muutoinkin näyttävät ihan aivoilta, madoilta ja sen sellaiselta epäilyttävältä. Onko tippaleivät teille tuttu juttu vai ihan uusi? Suosittelen kyllä testaamaan jos ette oo ennen kokeillu!
Eipä mulla sitten tähän enää muuta kuin että hyvää ja herkullista pääsiäistä kaikille! Ehkä mä tän positiivisen öljykeittelykokemuksen jälkeen uskaltaudun joskus testaamaan munkkienkin leipomista…
ps. Tän kevään Indiedays Blog Awards -kisa on käynnissä! Kisakategorioita on tällä kertaa mm. lumoavat kuvat, edelläkävijä, luonnollisen lumoava ja viihdyttävin, ja jos tykkäätte että tää blogi johonkin noista sopisi ja olisi sen ansainnut, käykää toki äänestämässä! 🙂
4 Responses
Asddfg, en oo ikinä ees ajatellu, ett tippaleipiä vois tehdä itse 😀 Toisaalta en kyllä ole langennut kauppojen harhoihinkaan, kun missään ei tunnu olevan niitä ihania tippaleipiä, joissa taikinanarut on tosi ohuita ja tiheään. Eli kyllä tää ohje tarpeeseen tulee! Ja ehdottomasti menee kyllä myös kokeiluun, sitten kun löydän taas sen leivontamittarin jostain.. Käytin viime vappuna munkkien paistossa, kun pelkäsin kuollakseni sen öljyn syttyvän tuleen – äiti on pelotellu siitä joskus turhankin tehokkaasti. 😀 Mutt sellanen jos löytyy niin on muuten tosi tehokas apu uppopaistaessa, ei tartte pelätä koko ajan öljyn suhteen. Clas Olhsonilta ainaki löytyy, tai löyty joskus halvalla.
Miks muistan tippaleivät aina liittyväksi vappuun O.o
Mullaki äiti on pelotellu tehokkaasti ton öljykeittelyn suhteen, jonka takia ei oo oikein mitään uppopaisteluita tullu ikinä tehtyä. 😀 Joku semmonen mittari vois tosiaan olla kätevä, niin ei tarvitsisi ihan joka sekunti olla vahtaamassa sitä kattilaa! Mutta hienoa jos tää ohje tuli hyvään saumaan!
Hei on kyl hyvin mahdollista että tippaleipä kuuluu enemmän vappuun, mutta koska on pääsiäinen ja näitä oli myynnissä jo kaupoissa, niin yhdistinpä tän sitten sen kummemmin ajattelematta pääsiäiseen, kun vappuunkin on vielä sen verran aikaa. 😀 Mut eipä se onneks niin tarkkaa oo, olkoot nyt ainakin tällä kertaa pääsiäisherkku! Ehkä vappuna voi olla sitten vaikka munkkien vuoro. :d
Tippaleipiä saa syödä vasta vappuna!!! 😀 tosi hyvän näköisiä kiitos ohjeesta 🙂
Haha no täällä on nyt syöty sitten jo vapunkin edestä! 😀 Mutta pahuksen hyviä tuli, kelpas porukoille eikä kukaan ees vihjassu että olin vähän etuajassa! 😀 Kiitos itsellesi!