Ajattelin alunperin, etten olisi tällä kertaa kirjoittanut tuosta lauantain Indiedaysin Bloggers’ Inspiration day -tapahtumasta omaa erillistä postaustaan, koska oon aina tähän mennessä kirjoittanut, ja jos lukee monia tai edes muutamaa Indiedaysin Inspiration-yhteisöön kuuluvaa blogia, itse tapahtumasta kertovia postauksia saattaa pomppia naamalle aika paljonkin. Kuten itte oon jo saanut näistä jo melkein ähkyn.
Mutta koska näistä kuvista tuli sen verran nätin sopusointuisia ja asukuvat oli parempi jakaa erilleen, niin miksipä nyt ei. Olihan tuo lauantai kumminkin tosi mukava päivä, ja tapahtumapaikan valinnassa ja ohjelmasisällössä oli tapahtunut paljon parannusta sitten viime kerran.
Oli herkullisia cocktail-paloja ja pieniä herkkuja, hyviä juomia, ja tuo tämänkertainen tapahtumapaikka oikein miellyttävä ja valoisa – pääsi se kaunis sääkin olemaan osa meidän päivää. Oli hyvin istumapaikkoja ja hengailutilaa, vaikka oltiinkin seuralaiseni Janinan kanssa taas siinä määrin ujoja, ettei pahemmin kehdattu tunkeutua mihinkään ryhmään, ainakaan kovin pitkäksi aikaa.
Oon muuten viime aikoina noteerannut ajattelevani ehkä liikaakin sitä, että ”en kai vaan oo häiriöksi”.
Tajusin tän jonkin aikaa sitten, kun huomasin kantavani huolta siitä, että oonko jotenkin liian tunkeileva tai muuta vastaavaa, ja sitten vielä ylitulkitsen muiden käytöstä niin, että he eivät halua seuraani, vaikka niin ei välttämättä olisikaan. Ja tää ei koske täysin uusia tuttavuuksia tai kavereita, vaan ennemmin semmosia puolituttuja, joihin haluaisin mielelläni tutustua paremmin.
Se on kumma fiilis, kun ei mulla tommosta epävarmuutta oo aiemmin ollut. Ehkäs sen on saanut alkunsa siitä, kun viime vuoden lopussa sain tajuta olevani kohtalaisen sokea tulkitsemaan muiden ”ääneen lausumattomia tunteita ja ajatuksia”. Siitä sitten riittävästi takkiini saaneena oon ilmeisesti alkanut huomaamattani ylivarovaisesti ylitulkitsemaan. Tai en mä oikein muutakaan syytä keksi. Pitää yrittää löytää tuohon joku tasapaino, mutta ei noista omien tuntemuksiensa tulemisesta ja menemisestä aina tiedä. Ja toisaalta, eipä sitä tiedä ihmisistäkään, ja sehän se elämässä vasta vaikeaa onkin.
Ilmapiirin ja hyvien sapuskojen lisäksi parasta näissä tapahtumissa on mun mielestä mahdollisuudet osallistua yhteistyöjuttuihin ja erilaisiin kisoihin.
Tykkään ylipäätänsä osallistua kaikenlaisiin kisoihin ja arvontoihin, samoin kuin rakastan niitä järjestääkin. Toki noissa pitää olla siinä määrin tarkkana, että innostusaalloistaan huolimatta menee mukaan vaan niihin juttuihin, jotka itselleen ja blogilleen kokee sopivaksi – ei ole järkeä osallistua vaikkapa kokonaisella postauksella kampanjoihin, joiden aiheita ei koe omikseen tai blogiin sopiviksi. Siinä pettäisi muuten niin itseään kuin lukijoita.
Tuolla lauantain tapahtumassa mä osallistuin semmoseen BikBokin festaritoimittajahakuun (vähänkö olis kyllä siistiä) ja ASUSin inspiraatiosanat -skabaan, ja ne olivat mun mielestä parhaimmat pisteet ruokien ja manikyyripisteen lisäksi. Se ASUSin pisteen esittelijätyttö oli jotenkin ihan erityisen symppis, jäi ihan mieleen vaikkei siinä mitenkään erityisen pitkään hengattukaan! Manikyyripisteessä laitatin sopivat pinkit kynnet gaalaa varten, vaikka kynsilakkoihin enemmän paneutunut Janina katsoikin aika epäilevästi, kun lakassa väitettiin olevan sekä aluslakka että se normilakka samassa. Itsehän en tiedä noista mitään, edellinen lakkauskertakin oli joskus jouluna… Olisin tänään halunnut ottaa nää pinkit lakat pois, mutta sain vaan huomata unohtaneeni lakanpoistoaineen Espooseen.
Tästä iltagaalan asukokonaisuudesta vilahteli jo vähän palasia Instagramissa (@helmihytti), mutta postaan viikonloppuna enemmän kuvia tännekin. Saatiin kyllä mun veljen kanssa otettua aika tosi kivoja kuvia, vaikka miljöö ei sääepävarmuuksista johtuen ollutkaan ihan se, mitä alunperin ajattelin.
Nyt ei muuta kuin hauskaa Wappua teille kaikille!
ps. Vaihdoin bannerin vähän erilaiseksi, jospa voisin vähän aikaa olla nyt tyytyväinen tähän ulkoasuun. 🙂
4 Responses
Ihania kuvia olet ottanut! Ja noi ruoat näyttää hyvältä, vähän ehkä harmittaa että ne ehti loppua ennen kun me ehdittiin maistamaan :/
Kiitos! Voi ei, tosi kurjaa! D: Ne tosiaan oli hyviä, vaikkei niitä kyllä maistaisia enempää jaksanutkaan ahnehtia. Meitä taas harmitti kun iltagaalasta loppuivat Fresitat vähän turhan aikaisin kesken. :')
Sun blogin kuvat on aina niin harmonisia ^^
Ja toi "en kai mä vaan oo häiriöksi" on tullu itellekin ajatusmaailmaan viime vuonna. En tiedä miks, varmaan se järjetön neljän seinän sisällä hengaaminen on omalla kohtaa tärkeessä osassa. Mutt tää kohdistuu helposti just näihin ei-niin-tuttuihin ihmisiin, joiden kanssa kuitenkin haluais jutella enemmän ja tietää niistä lisää.
Ja ihana toi banneri, nyt mäkin oon tän uuden ulkoasun puoltajana – kivan vaihteleva, mutt kuitenkin sopivasti kontrastia ja yksityiskohtia sivupalkin elementeillä. Ja olipa taas turha kommentti, en osaa nykyään enää sanoa mitään järkevää, noi artikkelit on pehmentäny aivoja D:
Hauskaa vappua!
Haha kiitos! 😀
Joo nimenomaan ei-niin-tuttuihin se kohdistuu mullakin, tai joskus jopa kavereihin joita ei vielä oo oppinut niin saumattomasti tulkitsemaan kuin niitä kavereita, jotka on tuntenut jo vuosia. Mut semmosesta on tosi ikävä ottaa paineita, varsinkin kun mä oon semmonen että hermostuneena tai epämukavassa tilanteessa alan yleensä höpöttää nopeeseen tahtiin kaikkea ihan turhaa (okei, teen mä sitä joskus muutenkin kuin vaan hermostuneena), kun hiljaiset tauot ei tunnu mukavilta. :')
Hyvä jos tää banneri on parempi! Eikä ollut turha kommentti, tosi mukavaa että kommentoit niin monipuolisesti vähän kaikkea. 😀
Kiitos, toivottavasti sullakin oli hauska vappu! 🙂