Jos kevät etenisi tätä vauhtia, vappuna voisi jopa olla lumetonta. Vaikka iltaisin tiet saattavat vielä jäätää peileiksi, vaikka lööpit saattavat vielä pelotella takatalvilla ja vaikken mä ainakaan tarkene vielä pitkiin aikoihin ilman toppatakkia, elämä on kummasti valoisampaa ja värikkäämpää, kun aurinko jaksaa möllöttää taivaalla. Tuntuu kuin koko maailma hymyilisi, ja omakin pää alkaa tursuta toinen toistaan mielenkiintoisempia ideoita, jotka haluaisi siltä seisomalta päästä toteuttamaan.
Vierailin viime perjantaina pitkästä aikaa Gräsassa, siellä missä lapsuuden ja nuoruuden aikana ehdin oppia suunnilleen kaikki nykyiset käsityötaitoni.
Nyt on vasta torstai, mutta oon tällä viikolla ehtinyt jo olla mukana kahdella aurinkoisella kotimaan arkkitehtuuri-excursiolla (niinkin eksoottisissa kohteissa kuin Tampereella ja Helsingissä..), valvoa melkein vuorokauden, käydä porukalla vohvelikahvilassa, tanssia lihakset jumiin flunssatauon jälkeen, istua rannan kupeessa fiilistelemässä ilta-aurinkoa, syödä vuoden ekan jäätelön ja valittaa siitä, ettei kaupoista löytynyt pakastekatkarapuja vaikka olisi ollut tosi kova lohikatkarapupastahimo.
Oon ehtinyt tehdä paljon mutta liian vähän sitä mitä piti, mutta mun pään sisällä kaikki se hyvä kumoaa kaiken sen etkö sä nyt taaskaan morkkiksen. Ainakin hetkeksi. Lyön päätäni seinään sitten kun on taas ihan jumalaton kiire (eli todennäköisesti vähintään seuraavat pari viikkoa). Ja loppuviikon voisin tietenkin harkita käyttäväni tehokkaammin…
Tää oli klassinen kuvapläjäys plus ”tein sitä ja tätä ja tommosta”, mutta kun oli kerrankin näin kaunis viikko, kyllä siitä sopinee kertoakin, myös kaikessa yksinkertaisuudessaan. Täähän oli lähestulkoon jopa hyväntuulen postaus, tuntuu että mun kuulumisista kertovat postaukset eivät ikinä ole pelkästään sitä, nimimerkillä ”ikuinen ällörealisti”. Toivottavasti tää orastava kevät jatkuisi yhtä aurinkoisena!
– – –
Oon muuten alkanut epäillä, että Bloggerin kommentointipuolessa on jotain vikaa. Mun ongelma on se, kun kirjoitan johonkin blogiin kommentin ja lähetän sen, niin se kommentti ei aina oikeasti lähdekään matkaan, vaan katoaa vain ruudulta niin, että mä luulen sen olevan lähetetty. Ja koska monissa blogeissa kommentit menevät tarkistuksen kautta ennen julkaisua, mä olen luullut kaiken menneen oikein, ja oon vaan jäänyt odottamaan vastausta. Eikä sitä oo koskaan kuulunut, koska mitään kommenttia ei ole koskaan heille tullutkaan. Ja kyse on tosiaan sellaisista blogeista, joista tiedän kyllä, että olisin myös saanut vastauksen.
Tää on nyt tapahtunut jo monta kertaa, myös sellaisissa blogissa, joissa kommentit tulevat suoraan näkyviin – ne vain hävisivät tekstikentästä painettuani lähetä, mutta eivät tulleet julkaistuksi. Niissä tapauksissa saman kommentin pystyi kirjoittamaan samantien uusiksi, mutta muissa tapauksissa kommentit jäivät sitten vain lähettämättä, ja se jaksaa harmittaa, varsinkin kun kommentoi ajatuksen kanssa ja kohtalaisen pitkästi…
Yleensä kun joku mättää, vika on joko mun koneessa, selaimessa, nettiyhteydessä tai Bloggerissa. Ja kun tällaisesta on kyse, yleensä syy on juurikin Bloggerissa… Onko kukaan muu havainnut sellaista, että kommentit eivät menisi perille?
9 Responses
On pakko kommentoida samanmoisista tunnelmista kevättä ja aurinkoa kohtaa (ja samalla kokeilla tätä kommentoinnin toimivuutta..). On mahtavaa, kun päivisin kerkeää tehdä vaikka mitä, energiaa pursuu välillä yli äyrien ja ihmiset on iloisia. Siitä tietää, että kesä on aivan kohta täällä. 🙂
Jep, auringolla on aika taianomainen vaikutus ihmisten mielialaan näin talven ja kaiken sen harmauden jälkeen! :>
mulla on käyny niin sillonku tää näyttää et oisin kirjautunu sisään vaiks todellisuudessa en ehkä ookkaan, sit lähen kommentin ni se katoaa ja sit kirjaa mut oikeesti vast sisään. nykyään teen niin et kopioin AINA sen kommenttitekstin mitä oon kirjottanu koska tosi usein käy just noin. tai mä oon ainaki olettanu et se johtuu siit ettei oikeesti ookkaa kirjautunu sisää, en tiiä mis oikeesti vika.. toivottavasti tajusit mun epämääräsest sössöst jotain 😀
Joo tiiän tuon, mutta nää on tosiaan käyny ihan niin että oon ihan varmasti ollu kirjautuneena, koska oon omalla koneella muutenkin about aina kirjautuneena. :s Mutta pitää varmaan tosiaan ruveta kopsaamaan ne kommentit aina varmuuden vuoks talteen…
Mullekin kävi vanhan läppärin kanssa noin kommentoidessa! Että se ärsytti. Ties kuinka moneen blogiin saatoin kommentoida, ja ihmettelin kun niitä ei koskaan näkynyt missään. 😀 Mulla tosiaan ei kans ollut se sisäänkirjautuminen ihan satavarma silloin, mutta kamoon… Miksi, oi miksi
No jep! Ihan superärsyttävää kun tuntuu et omat sanat meni hukkaan, ja kun niiden sanomilla olis ilahduttanut muitakin kuin itteensä. D:
Kevät on kyllä niin ihanaa valon ja iloisuuden aikaa, ainakin itsellä, jaksaminen on niin parantunut 🙂
Todellakin! 🙂 Kylmähän saattaa vielä olla (ja onkin), mutta joka aamu kun herää aurinkoon, olo on levollisempi kuin niinä pilvisen tympeinä harmaina aamuina, kuten tää maanantai nyt. :s
Sikäli mikäli bloggerissa on edelleen tuo ongelma, tai sattuu ilmaantumaan uudelleen, kannattaa tosiaan aina kopsata kommentti ja ne missä tarkistetaan kommentit ensin niin voi hetken kuluttua kokeilla laittaa uudelleen sama kommentti, yleensä jos kommentti muutenkin eroaa massasta eli sisältää muutakin kuin ''ihania kuvia'' niin se jää mieleen ja muistaa että hei tää on tullu jo aikasemminkin 🙂 jolloin sitä jälkimmäistä ei todennäkösesti julkasta ollenkaan.
Mulla kans aina puhelimella ja ipadillä ei mukamas ookaan kirjautunu sisään, niin raivostuttavaa! Onneks nykyään osaan jo ennakoida sen verran että kopsaan anyway 😀