Jouluinen juustokakku

En tiiä oonko ainoa, mutta mä en oo oikein koskaan osannut yhdistää kakkuja ja joulua keskenään. Joo, ehkä maustekakut olisivat niitä kohtalaisen perinteisiä jouluherkkuja, mutta en oo ikinä pahemmin niistä perustanut, joten kakut ovat aikalailla lukeutuneet jouluherkkujen ulkopuolelle. Mutta koska mä oon aika leivos-&kakkuhiiri, innostuin aika hyvin, kun vastaan tuli ohje jouluisesta juustokakusta. Pakkohan sitä oli päästä kokeilemaan!

Tää mun käyttämä ohje on käytännössä sama kuin tämä täällä, mutta kirjoitan sen kuitenkin tähän postaukseen vielä omin sanoin, kuvin ja joillain tarkentavilla huomioilla varustettuna. Tää taisi muuten olla mun ensimmäinen itse leipoma juustokakku ikinä!

Tarvikkeet tämän juustokakun tekoon:

Huomioi että tarvitset myös ainakin pari kulhoa ja vispilää, nuolijan ja irroitettava pohjaisen kakkuvuoan.

* Myös Mascarpone on tuorejuustoa, ja sopii tähän käyttötarkoitukseen . Huomasin sen kun en öytynyt suoraan mitään 500g pakkausta, ja S-Marketissa oli vain 200g tuorejuustopakkauksia, mutta Lidlissä 250g pakkauksia, joskin nimellä Mascarpone. Empä mä olisi tiennyt sen olevan tuorejuustoa, jos en olisi googlesta tarkistanut.

** En ollut varma meinattiinkö tällä tiivistettä vai juotavaa glögiä, mutta mun glögipullossa luki että glögiä ja vettä sekoitettaisiin oikeaoppisesti suhteessa 1:3, joten tein 2 desiä sekoittamalla puoli desiä glögitiivistettä 1,5 desiin vettä. Eihän siitä mitään näyttävää tummanpunaista tullut, mutta ainakaan maku ei ollut liian vahva tai tunkkainen.

Jouluisen juustokakun ohje:

1. Aloitin leipomalla pipareita, kun niitä piti murustaa kakun pohjaksi. Olishan noita voinut kai valmiinakin ostaa, mutta näin tällä kertaa. Kun 250g taikinasta leipoi suunnilleen 22 piparia, ja pohjaa varten tarvitsi 200g edestä pipareita, arvioin pohjaan tarvittavan ainakin sen 17 piparia.

Murustin piparit käsivoimin ja lusikan avulla, sulatin rasvan pehmeäksi mikrossa. Sekoitin murut ja rasvan keskenään ja painelin ne tasaiseksi levyksi irtopohjakakkuvuuan pohjalle.

2. Täytettä varten tuli ajoillaa vatkaamalla muna ja sokeri kovaksi vaaleaksi vaahdoksi. Kokeilin tätä kaksi kertaa, kun olin ensimmäisellä kerralla epävarma, oliko vaahto oikeanlaista. Ensimmäisellä kerralla laitoin munan ja kaiken sokerin heti saman tien yhteen, mutta se ei millään meinannut muuttua kiinteäksi vaahdoksi, pitkäjänteisestä vatkauksesta huolimatta. Yritin siis uudestaan, vatkaamalla ensin munan jonkinmoiseksi vaahdoksi ja lisäämällä sitten pikkuhiljaa sokeria joukkoon. Vaikka tällä jälkimmäisellä keinolla homma olikin nopeampaa, ei siitä vaahdosta silti mitään kiinteää tullut. Ei jos pitää kiinteänä vaahtona esim. sellaista kiinteää valkuais+sokeri-taikinaa, jollaisesta tehdään marenkeja.

Eli tuon toisen yrityksen jälkeen annoin vain olla. Olihan se kumminkin kuohkeaa, vaikkei kiinteäksi voinutkaan mun mielestä kutsua.

3. Vaahdotuksen jälkeen sinne joukkoon sekoitettiin tuorejuustot.

4. Vatkasin toisessa kulhossa kerman vaahdoksi, ja maustoin sen vaniljasokerilla ja kanelilla. Sen jälkeen kiehautin veden, puristin liivatteista ylimääräiset nesteet pois, ja sekoitin turvonneet lehdet nopeasti siihen kuumaan veteen. Kaadoin liivateveden kermaan, ja sekoitin huolella sinne joukkoon. Liivatteen määrä suhteessa veteen oli niin suuri, ettei kermakaan pahemmin löystynyt.

5. Tämän jälkeen sekoitin liivatekermavaahdon ja tuorejuustoseoksen huolellisesti keskenään, käyttäen kuitenkin apuna vatkaisemen sijasta nuolijaa. Sitten kaadoin taikinan vuokaan piparipohjan päälle ja tasoitin sen nuolijalla niin hyvin kuin pystyin.

6. Tässä välissä kakku sai hyytyä jähmeäksi jääkaapissa yön yli.

Seuraavana päivänä tein kakkuun glögi-päällisen, joka ei sekään ollut ihan niin nopea toimitus, kuin olin etukäteen ajatellut.

7. Ensin piti antaa liivatelehtien turvota, sitten kiehauttaa glögi, sekoittaa liivatteet kuumaan glögiin ja sen jälkeen antaa jäähtyä viileäksi ennen kakun päälle kaatamista. Annoin glögin jäähtyä ihan vain huoneen lämmössä, ettei se vahingossa pääsisi jähmettymään, kuten jos olisin laittanut sen vaikkapa parvekkeelle kylmään.

8. Kaadoin viilenneen mutta juoksevan glögiliivatteen seoksen kakun päälle, ja laitoin kakun takaisin jääkaappiin. Siellä se sai seistä ja jähmettyä ainakin pari tuntia, ennen kuin koristelin sen tökkimällä pintaan mantelilastuilla pari valkoista ”kukkaa”, ja asetin kakun pöytään tarjolle.

Yritin myös sirotella kakun pinnalle tomusokeria, mutta se ei oikein onnistunut, kun pintaan oli kertynyt jääkaapissa jonkin verran kosteutta, joka ilmeisesta sai ne sokerit sitten kastumaan näkymättömiin. Sitä siis tuo ylimääräinen pisaramainen kosteus tuossa kakun päällä, makuunhan se ei vaikuttanut mitenkään eikä siten häirinnyt lopputulosta lainkaan.

Ja tuli kyllä hyvää! Koostumus onnistui täydellisesti, vaikka itse sanonkin. Pohjasta ei tullut liian kovaa – se oli riittävän kiinteää, että pysyi kasassa, mutta toisaalta sopivan pehmeää, että tuli kakkulapiolla leikatessa siinä pehmeän osan mukana, ilman että se irtosi erilleen. Myös maut olivat kohdillaan, muidenkin kuin vain itseni mielestä. Piparipohja oli herkkua, täytteessä se kanelin maku oli juuri sopivan hentoinen, ja glögipinta toi koko komeuteen raikkaan loppusilauksen.

Oli siis tosi onnistunut valinta meidän itsenäisyyspäivän illanvieton herkkupöytään! Todellakin suosittelen myös muita kokeilemaan, jos vaan juustokakuista tykkäätte. 🙂