Marraskuu ei selkeesti ollut mikään kauhean inspiroiva kuukausi, se oli lähinnä suorittamista. Vaatteetkin valkkasi sen mukaan, mikä oli riittävän lämmintä, pehmeää ja joustavaa, että luennoista, kylmästä ja jatkuvasta istumisesta selvisi mahdollisimman mukavasti – ulkonäöstä viis. Tällä viikolla saatiin kuitenkin jopa parina päivänä nauttia hetken aikaa auringosta, ja siitä intoutuneena päätin hetken mielijohteesta varata pitkästä aikaa pienen hetken myös asukuville, vaikkei ollutkaan yhtään hyvä naamapäivä, hiuksista puhumattakaan. Kuvailusta kiitos Jennille!
Kuvissa näkyvät housut löysin Ideaparkin NewYorkerista, kun pyörähdettiin siellä äitin kanssa pari viikkoa sitten. Oon säästöyrityksissäni vältellyt kauppoja ja shoppailua, mutta päädyttiin kuitenkin kummatkin ostamaan tuollaiset samanmoiset pöksyt, koska niissä vaan oli niin moni asia kohdillaan.
Siinä missä tiukoissa farkuissa ja kuminauhareunaisissa housuissa on epämukava istua, jalat puutuvat ja maha menee sekä makkaroille että painaumille, näissä pöksyissä ei paina mikään. Kangas on joustavaa ja vyötärö on semmonen myötäilevä ja mukava. Siinä on yläreunassa sellaiset leveät mukavasti joustavat kuminauhakaistaleet, kuten tässä kuvassa näkyy. Nyt on tullut moneen otteeseen testattua, että näiden kanssa istumatyössä ei ilmene mukavuusongelmia, eikä tarvitse kantaa verkkareita kouluun sitä varten, jos sinne sattuukin jäämään työskentelemään takalisto penkissä kiinni lähes kahdeksitoista tunniksi. Oleellista on myös se, että näiden kangas on riittävän paksua ja tukevaa, että ei tuu semmosia ”hyi legginsit housuina”-viboja, vaikka käyttäis muitakin kuin vain ylisuuria takamuksen ylittäviä villapaitoja. Saattaa jo mennä lähes ylistyspuheen puolelle, mutta ei mahda mitään – halusin kertoa tänne, kun kerrankin oli oikeasti hyväksi koettu ostos!
Mulla oli päässä aluksi pelkkä semmonen yläponnari, johon sitten aamupäivän aikana rullasin sormella nutturan. En edes vilkaissut peiliin ennen kuvien ottamista, joten ei ihme että se sitten näyttikin aika erilaiselta, kuin olin mielessäni kuvitellut. Eli ennemmin joltain ylikorkealta nuupahtaneelta kierrepullalta, kuin semmoselta söpöltä samurai-nutturalta. Ja se taitaa muutenkin korostaa entisestään tota mun ihan riittävän suurta takaraivoa.
ps. Vielä tämä ilta päivä/ilta aikaa osallistua joulukalenterin 5. luukun ihanaan koruarvontaan, jos ette vielä ole ehtineet! Facebookin puolen arvonnassa osallistumisaika jatkuu vielä pidempään, mutta blogin puolella ensimmäiset neljä voittajaa paljastetaan huomenna 8. luukun yhteydessä! 🙂
5 Responses
Hei, tiiätkö muiden arkkitehtiopiskelijoiden blogeja? 🙂
En oikeastaan erityisesti, niitä tulee vastaan aika harvoin. :/ Ainakaan semmosia, jotka välttämättä kertois paljon mitään opiskelusta tms, mutta äkkiseltään mieleen tulee ainakin pigeon poop ja häivähdys, jotka on mun kavereiden pitämiä, sitten tiiän myös Oulun arkkariopiskelijoista bloggaavia ainakin vimmusyndrooma ja immerse yourself. Varmaan olis vielä joku muukin, mutten nyt muista nimiä tai osoitteita eikä googlella olekaan järin helppo löytää. :s Mutta toivottavasti näistä oli iloa.
Kiitoksia tosi paljon! 🙂
Sää oot kyllä tosi kaunis! Oon aikasemminki kommentoinu blogiisi juuri tästä kauneudestasi, mutta en kyllästy koskaan päivittelee sitä 😀
Voi että, kiitos kovasti! 😀 Melkeen nolostuttaa mut silti ihana kuulla, kun omasta mielestäni en edustanu näissä yhtään parhaimmillani. :')