Viimeisenä aamuna kavuttiin aamupalalle vähän ennen ysiä, jonka jälkeen porukka jakaantui ja lähdettiin eri suuntiin kaupungille. Mä lähdin yhden tyttöporukan mukana kohti kaupungin reunaa ostoskeskusalueelle. Kuljettiin metrolla, junalla ja bussilla, ohitettiin ydinvoimalan näköisiä kerrostaloja, jotka levenivät alaspäin ja jonka parvekkeet olivat täynnä kasveja. Ostoskeskusalueella meitä houkutteli eniten Primark, halpojen vaatteiden paratiisi. Mä en edes ehtinyt käydä muissa, ennen kuin lähdettiin jo takaisin keskustaan. Tavattiin siellä osa porukasta ja vallattiin kävelykadun penkeiltä istumatilaa, syötiin take-away-nuudeleita ja nautittiin ihanasta jäätelöstä.
Aurinko paistoi ja oli aika kuuma, jota ei kyllä olisi vielä aamulla pystynyt aavistamaan. Tosi harmi, että upea sää alkoi vasta lähtöpäivänä. Mulle ainakin jäi koko matkasta vähän haikean keskeneräinen mieli – tuntui, että koko viikonloppu oli vain alustusta, ja että nythän tää reissu pääsee vasta alkamaan. Mutta ei, kun melkein ohi jo…
Marianna arvasi, että meiltä tullaan vielä kysymään Primarkin sijaintia, kun lähes jokainen meistä kantoi Primarkin paperikassia mukanaan – ja näin myös kävi. Valitettavasti meidän kertomasta puolen tunnin matkasta tuskin oli niille tytöille iloa, jotka toivoivat löytävänsä kyseisen kaupan jostain läheltä kulman takaa. Kurkattiin Forever 21, ja kerroinkin omista reissuostoksistani jo aiemmin videolla. Jatkettiin matkaa kohti Hundertwasserhausia, jotta ehdittiin käydä katsomassa sitä ennen lentokentälle suuntaamista. Oli kyllä vierailun arvoinen kohde.
Lähdettiin hostellin kautta lentokentälle, jossa yritettiin semmosella koneella tehdä check-in. Joku mättäsi, joten mentiin sinne Finnairin tiskille ja kysyttiin asiasta. Ongelman syy selvitettiin ja vastaus oli, ettei meille ole paikkoja koneessa. Tai siis meistä neljästä tytöstä vain mulle ja Ainolle ei ollut. Oltiin aika tyrmistyneitä, koska liput oli kumminkin ostettu ja maksettu aikoja sitten! Toisaalta kyllähän sen ymmärtää, että lentokoneet buukataan ylitäyteen, kun aina kuitenkin joku peruuttaa. Näin lieni käynyt nytkin, kun samaan koneeseen oli tungettu aikaisemmin päivällä perutun lennon matkustajia. Lopulta saatiin kuin saatiinkin paikat, vaikka meiltä tarkastettiinkin ensin, että ollaanhan yli 12- vuotiaita… joo ei, ollaan 10-wee tyttösii jotka muuten vaan päätti lähteä vähän lentelemään ku ei huvittanu mennä kouluun, d44.
Päästiin kuitenkin koneeseen ja lento sujui hyvin. Kotona oli vastassa lämpöinen Suomi, joka voisi kyllä olla lämmin useamminkin. Terveisin eräs näihin liian viileisiin, harmaisiin ja sateisiin päiviin jo kovin kyllästynyt kansalainen.
Loppuun vielä meidän viimeisenä iltana ottama yhteiskuva, joka edellisestä postauksesta unohtui. Kiitos kaikille reissukavereille hyvästä seurasta, oli tosi mukava matka!