Työntäyteinen torstai

Tällaisia arjesta ”minuuttiaikataululla” kertovia postauksia on viime aikoina näkynyt vähän siellä sun täällä. Ajattelin, että koska mun arki on tällä hetkelle aika tasaisen samanlaista, voisin vaikka seurata yhden päivän ajan tekemisiäni, ja raportoida niistä tänne.

Täten tähän postaukseen taltioitui mun tän viikon torstai, joka sisällön kannalta ehkä epäonnisesti sisälsi reilun yhdeksän tunnin iltavuoron… Eivät mun kaikki vuorot ole sellaisia, säännönmukaisuutta ei juurikaan ole. Mutta ainakin tässä nyt oli kesätyöarkea karuimmillaan ja tekemistä, ajatuksia ja tilanteita arkisimmillaan.

• 09:00 — Herätyskello soi ensimmäisen kerran. Painan hälytyksen pois ja käännän kylkeä.
• 10:00 — Lyön viimeisen herätyksen pois päältä ja torkahdan uudelleen.
• 10:19 — Havahdun äidin laittaman tekstarin värinään.
• 10:30 — Vääntäydyn viimein ylös sängystä, lähetän äidille kuvan verhoista, chattaillaan jonkun aikaa vähän sitä sun tätä.
• 10:40 — Istahdan koneelle muokkaamaan edellisyönä otettuja kuvia. Stockmannilta on viimein tullut saapumisilmoitus siitä Roopelle tilaamastani lahjasta. Jos sen nyt sitten jossain vaiheessa ehtisi jopa noutaa… Mikäpä kiire mulla, toimitus oli muutenkin yli viikon myöhässä.

• 12:02 — Julkaisen postauksen. Tajuan äkkiä, kuinka paljon kello jo on. Heitän jääkaapista makaronimössöpurkin lautaselle ja mikroon, läträän samaan aikaan meikkivoidetta ja puuteria naamaan.
• 12:04 — Keskeytän meikkaamisen ja alan lappamaan ruokaa suuhun.
• 12:09 — ”Missä mun kännykkä” -paniikki, kunnes muistan sen pudonneen lattialle puolisen tuntia sitten.
• 12:15 — Ruoka syöty, meikkaus jatkuu. Käytössä kaksi vanhaa ripsaria, kamalan kuivia ja varisevia. Manaan taas, että tulisipa jo se Lorealin yhteystyöpostauksesta luvattu pieni tuotepaketti ja siihen kuuluva ripsiväri, ettei tarvitsis ostaa kokonaan uutta, kun muutenkin pitää katsoa rahankäytön perään… Oon kohta jo kuukauden sitä pakettia odottanu.
• 12:20 — Puen työvaatteet esiliinaa lukuunottamatta päälle.
• 12.24 — Laitan hanan valumaan odottamaan kylmää vettä, se kumminkin kestää aikansa. Saan kiskaistua hiukset ponnarille.
• 12:27 — Yritän ottaa suloista ja pirteää peiliselfietä järkkärillä, ihan vaan tätä postausta varten, mutta luovutan aika äkkiä, kun tuntuu että näytän vaan joka kuvassa zombielta tummine silmäalusineni.

• 12:38 — Saan eväät pakattua, en mä yleensä muuten, mutta kun nyt on se 9h työvuoro. Joudun vääntämään uuden ponnarin, pahuksen pyörre. Pesen hampaat.
• 12:44 — Muistan viime tipassa julkaista postauksen facebookissa.
• 12:47 — Kamat kantoon, takki niskaan ja töihin päin. Saan yhden pisaran otsalle ja toivon ettei ala sataa. Mutta mukavaa vaihtelua tää alle kilometrin työmatka.
• 12:54 — Ulko-oven läheisyydessä tuoksuu ranskiksilta, viiletän sisään Duoon. Oon taas ajoissa. Joku mies röyhtäsee ohikulkiessa mun korvan juuressa.
• 12:56 — Tervehdin aamuvuorolaista, solmin essun päälle, aloitan työvuoron.
• 13:30 — Joku mies ottaa vahingossa meidän muovisen servettialustan jäätelönsä ja kahvinsa tarjottimeksi, ja heittää sen lähtiessään roskikseen. Noukin sen talteen.
• 14:16 — Työkaveri lähtee lyhyelle tauolle Subwayhin. Hetken hiljaista, ei asiakkaita. Fiilistelen Duon tunnelmaa.
• 15:11 — Aurinko paistaa kattoikkunoista sisään ihanasti ja väsyttävästi.
• 15:55 — Iltavuorolainen tulee, kokoonpano vaihtuu, minä jään.

• 16:52 — Vessatauko, haaveilen pizzasta ja nuuhkin Kotipizzasta leijailevia tuoksuja. Tekispä ne taas vahingossa ylimääräsen pizzan. Tunne kuinka hartiat on taas ihan jumissa.
• 17:05 — Käväisen Lidlissä, sorrun niihin ihanan pehmeisiin croissantteihin. Mulla on kolikkoina vaan 1,15€, onneksi 1,17€ pyöristyy juuri siihen. Kassapoika tunnistaa työpaidan logon, vitsailee jotain että ”et sitten jäätelöä ostanut”.
• 17:09 — Istahdan ruokatauolle, ahmasen croissantit napaan.
• 17:15 — Jutellaan työkaverin kanssa nahkatakeista ja rahankäytöstä. Hän on ostanut nahkatakin neljällä sadalla eurolla, esittelee ja kysyy, onko hintansa väärti. Mun on paha sanoa, en vois ikinä kuvitella maksavani jostain yksittäisestä vaatteesta niin paljoa. En ainakaan näillä tuloilla. Kahvilassa on hiljaista, asiakkaita tulee tasaisen rauhallisesti.
• 17:26 — Kylmä ja iho ihan kananlihalla, miksei meille oo vielä tullut niitä huppareita.
• 17:30 — Voileivät eivät nyt uponneet niiden croissanttien takia, pannari ja kurkku upposivat. Säästän loput seuraavaan päivään.
• 17:31 — Joku soittaa jostain 09-alkusesta numerosta. Mietin vaihtoehtoja, vastaan, lopetan lähes heti. Pahuksen puhelinmyyjät.
• 17:38 — Putsaan pirtelökoneen, onnistun roiskauttamaan vettä ympäriinsä.
• 17:50 — Pakko laittaa teetä tulemaan, ihan vaan lämmitteeksi.

• 18:14 — Ehdin viimein jopa juoda sitä teetä.
• 19:05 — Jalkojen lepuutus -istahdus, päivän myynti on ylittänyt tuhannen euron.
• 20:10 — Alan tasoittamaan jäätelöitä, ja toivomaan hiljaa mielessäni, että asiakkaat tilaisivat niitä jäätelöitä, joita ei vielä oo siistitty…
• 21:00 — Suljetaan kahvila, siivotaan ja lasketaan uusien jäätelöiden tarve, ilmoitetaan siitä eteenpäin.
• 21:08 — Tajuan, että mulla on ihan kamala vessahätä, mutta Kotipizza ehti jo sulkea, enkä enää pääse sinne vessaan. Ja Duon yleiset vessat on maksullisia!
• 21:18 — Vartija päästää mut yhteen niistä yleisistä vessoista.
• 21:21 — Kamppailen vessan oven kanssa, joka ei aukea työntämällä tai vetämällä. Luulen jääneeni lukkojen taakse, kunnes muistan sen olevan liukuovi…
• 22:19 — Viedään roskat ja lähdetään kotia kohti. Jiljasta, rauhallista, sää on kirkas mutta korvat meinaa jäätyä. Ja taas tuoksuu Herwood Grillin ranskalaisilta.
• 22:30 — Saavun kotiin ja rojahdan sohvalle. Koko kroppaa väsyttää, ei jaksais tehdä ruokaa.
• 22:48 — Roope soittaa, jutellaan tovi niitä näitä.
• 23:54 — Nousen sohvalta, päätä särkee, katoin puolet jostain turhasta leffasta joka oli ihan outo. Tajuan laittaa kämppään valot päälle.

• 00:26 — Havahdun jumittuneeni koneelle joksikin aikaa.
• 00:58 — Napsautan uunin lämpenemään, laitan lohifileen valmiiksi. Vastaan roopen hyvänyöntoivotukseen.
• 01:37 — Saan viimein ruuan nenän eteen, surffailen koneella ja katselen toisella silmällä Bonesia. Ja auringonnousua.
• 01:54 — Ruoka navassa. Naama- ja hammaspesulle. Päänsärky palasi. Hartiat ja niska ihan jumissa taas. Ehkäpä parempi mennä nukkumaan kuin aloittaa kirjoittamaan postausta. Huomenna kuitenkin samanlainen työvuoro ennen viikonlopun kiskavuoroja.
• 02:10 — Sängyssä, aurinko jo nousemassa. Mietin onko tää kulunut päivä tosiaan postauksen arvonen, mutta en nää mitään, mitä sen tekemisellä häviäisikään. Kaipailen uutta lukuvuotta ja kavereita. Listaan seuraavan päivän tehtäviä kännykkään, vaikken kaikkea varmastikaan saa tehtyä. Laitan herätyksen, jolloin olisi järkevä nousta, toisen jolloin olisi hyödyllistä nousta, ja kolmannen, milloin on pakko nousta. Sellaista ”milloin on mukava nousta” -herätystä ei ole – sitä olisi se, ettei tarvitsisi herätä herätyskelloon ollenkaan.

Millaisia teidän kesäarki oikein on? Onko työntäyteistä, vai kuluuko aika lomaillessa?