Marian upea takapuoli.
Viikko kaksin kissan kanssa ja koko kämppä on yhtä kaaosta. Ei voi syyttää kissaa, joten myönnettäköön etten vaan jaksa välittää millasessa lätissä elän, jos ketään ei tuu kylään, ja lattialla mahtuu vielä kulkemaan ja pöydän ääressä syömään. Vaan viikko ja nyt jo musta tuntuu, etten oo käynyt Espoossa ikuisuuksiin. Arkena väsyttää ihan pirusti siinä kahden ja kuuden välillä iltaapäivää, mutta viikonloppuna ei tunnu missään edes siinä kahden ja kuuden välillä aamuyötä. Ehkä tää viikko tuntuu moninkertaselta juurikin niiden kaikkien päikkäreiden takia…
Yllä kuvassa lentävällä leidillä on päällään pari vuotta vanha Nellyn alennusmekko, ja on muuten sen verran tiukka makkarankuori, että ihmettelen miten sain sen ylle. Kerroin edellisessä postauksessa vähän perjantain teinisitseistä, tai oikeastaan kerroin vain meneväni sinne, en siitä millaista siellä oli. Tai ei niissä oikeastaan mitään erityisempää kerrottavaa ole, kuin että hyvin teinimeininki. Siis hyvä meininki, mutta hyvin teini. Puheiden pitäjillä sopivat äänensävyt ja perinteisten laulujen joukossa ”tytöt tykkää” ja ”barbie girl” ja niin pois päin.
Mulla ei ollut kunnon stereotyyppistä roolia, mutta kai mun kylmän cool siideripissis Nelly-prinsessa toimi ihan riittävän hyvin. Ainakin sen perusteella mitä muilta kuuli – joku sanoi ylimieliseksi, se pisti miettimään että en kai ollu liian uskottava. Mutta oon sataprosenttisen varma, etten ollut lähellekään yhtä paha kuin mun vierustoveri…. Joo. Oli ihan vapauttavaa ja erityisesti hauskaa jättää vähäksi aikaa taakse kaikki tähän mennessä kehittynyt kypsyys ja aikuisuus, ja antaa vaan karata suusta ääneen kaikki mitä mieleen tulee, ilman sitä tavanomaista harkitsevaa suodatinta, haha.
Harmittaa että hukkasin torstaina jonnekin päin koulua mun lempparipipon ja jo toiset hanskat tänä vuonna. Ketuttaa kun yritin tehdä yhtä diy-juttua enkä onnistunut edes kolmannella yrittämällä. ARgh! Ärsyttää sekin kun pitäisi tehdä ruotsin esitelmää, enkä millään osaa motivoida itteäni siihen. Unohtamatta sitä, että oon kattonut Frendejä pari päivää putkeen, ja kolmas tuottari nyt ohi eikä tuossa pahuksen Netflixissä ole enempää. Frendit on ainoita sarjoja, joita voi katsoa uusiksi milloin vaan ilman, että ihan äkkiä kyllästyy. Se on sellaista sopivan aivotonta hömppää, jota voi seurata ilman suuria tunnelatauksia (nimimerkillä eläytyjä) ja puuhastellessa samalla jotain mutta.
Nyt en oikein tiedä mitä katsoisin. Oon vaihtoehtoisesti yrittänyt myös kaivaa netistä uusia blogeja lukulistalle, mutta koska on kriteerinä ”jotain muutakin kuin vaan aivotonta hömppää”, se on yllättävän vaikeaa. Hyvillä blogeilla on joskus paha taipumus olla pitämättä mitään meteliä itsestään ja jäädä näkymättömiin kaikkien ei-ihan-niin-hyvien-mutta-silti-suosittujen blogien taakse. Jos teillä on ehdottaa jotain blogeja, niin antaa tulla vaan!
4 Responses
Jos et oo ennen tätä blogia löytäny, niin kannattaa käydä kattomassa!
Tää on yks parhaimmista blogeista, joihin oon täällä bittiavaruudessa törmännyt 🙂
http://so-restless.blogspot.fi/
Kiitti! En oo tohon ennen törmännyt, tutkailen myöhemmin illalla lisää, mutta näytti ensivilkaisulta kyllä aika mielenkiintoiselta. 🙂
Sä kirjoitat ihan älyttömän mukavasti (lue: hyvin, mutta sillä tavalla, että sitä on kiva lukea)! Jos et ole Hiekkalaatikolle vielä eksynyt, niin muista ottaa oma ämpäri ja lapio mukaan! 🙂
http://hiekkalaatikollatapahtuu.blogspot.fi
Kiitos! :–) Olen mä kerran Hiekkalaatikolle eksynyt, mutta voisin eksyä uudestaankin! Otan kainaloon myös keppihevosen.