Vaikka mä vietän joulukuuni lähes täysin Espoossa ”kotikotona”, mun oma kämppä tuntui kovin karulta ilman minkäänlaista joulukoristetta. Tai kohtalaisen karuahan täällä on muutenkin, kun en vieläkään ole saanut edes sohvaa hommattua… Mutta kuitenkin. Kaikkein helpointa oli lähteä toteuttamaan sitä kaikkein perinteistä koristelutapaa, joka sopii joulun lisäksi myös talveen ylipäätänsä. Paperisia lumihiutaleita! Mutta vaihtelun vuoksi niiden tavallisten, sinitarralla ikkunaan läntättävien kaksiulotteisten sijaan tein roikkumaan ripustettavia kolmiulotteisia lumihiutaleita.
Kokosin tähän luukkuun ohjeet jopa neljän erilaisen 3d-lumihiutaleen tekoon, joten on aika monipuolinen pläjäys – mikä näistä on teidän mielestä paras lumihiutale?
Ensimmäinen lumihiutale eroaa muista kolmesta suuresti.
Se kootaan kuudesta eri sakarasta, ja eri paperin väriä vaihtamalla sopii lumihiutaleen sijasta myös vaikka tähdeksi tai joulutähti-kukaksi. Yhteen tähteen menee suunnilleen yhden A4:n verran paperia, eli 6 . Kannattaa käyttää hyvää liimaa, sillä vaikka liiman kuivumisen odottelu voi olla puuduttavaa, se on paljon mukavampaa kuin myöhemmin auenneiden saumojen liimailu takaisin yhteen.
Toinen lumihiutale oli näistä neljästä helpoin.
Siihen tarvittiin 12 kappaletta suunnilleen parinkymmenen senttimetrin mittaista paperisuikaletta, jotka liimattiin kuvain mukaisella tavalla ”koripunosmaisesti” yhteen. Kummastakin kappaleesta liitettiin samalla tavalla kulman puoleiset päät yhteen, jonka jälkeen osat yhdistettiin kuvan mukaisesti.
Kolmas lumihiutale noudattaa samaa kaavaa kuin kakkonen, mutta siinä sama pääidea on viety vielä vähän pidemmälle.
Lumihiutaleisiin 1-3 löysin esimerkkiä Pinterestin syövereistä, mutta neljännen keksin omasta päästäni.
Se oli kokeilu, jota en etukäteen suunnitellut. Lopputulos olikin hyvin erilainen kuin muissa, mutta se oli vain hyvä – ei lumihiutaleita kuulukaan olla montaa samanlaista. Pienellä tuunaamisella kaikesta voi saada omanlaisensa näköisiä.
Kun lumihiutaleet olivat valmiit, kiinnitin ne toisiinsa ompelulangalla ja ripustin parvekkeen oven yläreunaan maalarinteipillä.
Kokeilin myös, miltä ne näyttivät ihan vain katosta roikottaessa, mutta hauskoista varjoista huolimatta ikkuna tuntui vähän paremmalta vaihtoehdolta. Valkoinen erottuvat niin hyvin pimeällä. Näitä voisi varmaan jaksaa katsella vielä joulun jälkeenkin, vaikka punaisen värin ja tonttujen aikakausi alkaakin silloin pikkuhiljaa olla ohi.
12 Responses
Voi eikä ku ihania!! Erityisesti ykkönen ja nelonen iskee! Olis ihania tollaset mutta en kyllä tiedä mistä repis aikaa ja hermoja alkaa askarrella :—–D
Kiitti, kiva kuulla! 🙂 No ei nää kyllä niin vaikeita ollu, varmasti sullakin hermot kestäis! Eikä sotkuakaan tule yhtä paljon kuin tavallisia 2d-lumihiutaleita varten paperia leikellessä. 😀
Ääh, en ole tajunnut että paperihiutaleista voi tehdä noin pirun hienoja! 🙂 Olin ajatellut etten tee hiutaleita kotiimme, koska osaan vain sen tylsimmän ja yksinkertaisimman mallin. 😀 Voisin tietysti yrittää rähmäkäpälöilläni ottaa noista mallia. Ykkönen on mielestäni paras.
Emmäkää tienny ennen tätä vuotta! 😀 Mun mielestä ihanaa vaihtelua tavallisille paperilumihiutaleille. Kannattaa tehdä näitä, ovat suloisia ja sopivat moneen paikkaan roikkumaan. 🙂
Saanks kysyy mitä meinaa helmihytti? 😀
Mun nimi on Helmi Hytti, eli niin simppelistä jutusta pohjautuu. 🙂 En keksinyt sopivampaakaan uutta nimeä blogille, kun kasvoin "pieni varpunen" -nimestä ulos, mutta ettei liian tylsäksi olisi mennyt niin laitoin ne yhteen, että käyvät myös hauskasta yhdyssanasta. 😀
Kolmonen on hienoin 🙂
🙂
Oo nää on niin hienoja! Tokaa mallia olen itse kokeillut tämän syksyn aikana, kun jostain lehdestä löysin ohjeen 🙂
Niin mustakin. 🙂
Vautsi!
En oo ennen nähny kun vain tota ekaa! Iha mahtavia nää muut! Heti rupes teki mieli alkaa askarrella! 🙂 Kiitos!
Ihana kuulla, ole hyvä vain! 🙂