Unettomia öitä ja ouluilua

unettomia-oita


1. Toissaviikonlopulta iloista naamaa 2. Päivät ja yöt hommia… 3. Ja kotiin nukkumaan silloin kun muut lähtee kouluun ja töihin.

unettomia-oita


4. Kun aurinko laskee superaikaisin… 5. Kerrankin edes jossain määrin onnistunut nuttura 6. Nääspeks-teatteriesitys oli jotain todella hauskaa!

unettomia-oita


7. Bussista kuvattu jäätynyt järvi 8. Valaiseva luento (not) 9. Workshop-ryhmätehtävän pohdintaa

unettomia-oita


10. Workshopin työn spaluuna 11. Ja tadaa, sprayattu lopputulos! 12. Oulun paperitehtaan pössyttelyjä


13. Tampere edusti sitseillä metalli-teemalla, alumiini pelasti 14. Kylmää sitsiruokaa, nam… 15. Sunnuntaiaamun aktiviteetteja ennen kotimatkaa: muumeja!


16. Niitä pahamaisia torttuja väännetty ja kaikki syöty 17. Pienennös mun isosta (A1-kokoa) työstä 18. Kummitädin lähettämässä postikortissa oli pieni suloinen joulukalenteri❤

Instagram @helmihytti

unettomia-oita

Välillä jotain muutakin kuin joulupostauksia, eikös juu. Ettei vielä tässä vaiheessa ala tursuta korvista ulos, kun vasta ollaan pikku hiljaa pääsemässä vauhtiin. Ei tässä vaiheessa edes vielä kunnolla joulun makuun edes pääse jos ei ihan väkisin yritä, en mä ainakaan, kun kuitenkin arki jyllää päällä ja päivät ovat aina vain pimeämpiä.

Viikonloppuna jouluajatukset korvasi Oulu, jonne mä suuntasin arkkitehtiopiskelijapäiville bussin täydeltä TTY:läisiä arkkareita kanssa. Takana oli enemmän kuin yksi kokonaan koulutöitä tehden valvottu yö, joten en ollut ihan parhaimmillani, mutta oli hauska reissu silti. Mukavinta oli tavata tuttuja kevään valmennuskurssilta ja jutella sitseillä uusien tyyppien kanssa. Kuten yhden lukijaksi paljastautuneen kanssa (heippa Mobica!), joka oli kyllä niin hienosti maskeerattu Oulun teeman mukaan (sitsien teemakoodit, Oulu puu, TTY metalli, Aalto muovi), etten varmasti seuraavana päivänä olisi häntä ilman meikkejä tunnistanut. 😀

Harmittaa, kannoin koko reissun kameraa mukana, mutta en kiireessä pakatessa tajunnut ottaa varulta zoomia mukaan, ja tietenkään pannukakku ei toiminut ollenkaan koko viikonloppuna. Yöt me nukuttiin Oulun arkkareiden kiltatalon lattialla. Siis oikeasti, niillä on ihan kokonainen kaksikerroksinen talo, kun meidän koulun arkkareilla kiltiksen virkaa ajaa kärpäsenkakan kokoinen huone, joka joka pippaloiden sun muiden jälkeen haisee aina ummehtuneelta punaviinin ja oluen yhdistelmältä.

Tänään oli tän loppuvuoden isoimman projektin palautus, ja ehdin juuri ja juuri ajoissa. Oulu aiheutti muutaman päivän hidastepompun, mutta 17 tuntia töitä putkeen maanantaipäivästä tiistaiaamuun, ja selvisinpäs! Nyt kyllä väsymys painaa sen verran ettei ajatuskaan oikein enää kulje, jos on jotain kirjoitusvirheitä niin koittakaa ymmärtää, en vieläkään oo ehtinyt nukkumaan.

Voisin tehdä jonkun uuden vuoden lupauksen olla jatkossa jättämättä töitä ihan niin viimetippaan, kuin tänä syksynä on tupannut käymään. Vielä on jonkin verran töitä rästissä ja pari tenttiä edessä, mutta kun on nyt edes jotain saanut tehtyä, niin fiilis on aika onnistunut ja tyytyväinen – palkitsin itseni yhdellä niistä suklaakonvehtirasioista, jotka ostin tarjouksen houkuttelemana varajoululahjoiksi.

Share on facebook
Facebook
Share on google
Google+
Share on twitter
Twitter
Share on linkedin
LinkedIn
Share on pinterest
Pinterest

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *