Ihania ihmisiä

Jos joku ei tiedä, tänään oli Indiedaysin bloggers’ inspiration day -tapahtuma. Kuvia itse tapahtumasta löytyy varmaan jo nyt tai ainakin vähän ajan päästä lähes jokaisesta indiedaysin blogista, joten jätetään ne suosiolla sivuun. Olin mukana tapahtumassa ystäväni Janinan kanssa, ja oli kyllä todella antoisa tapahtuma. Ei vain sen puolesta, että sieltä sai joitain leipä- ja karkkiuutuuksia näytetuotekasseissa mukaan ja lähtiessä kivan goodiebagin, vaan siksi, että siinä sai ainutlaatuisen tilaisuuden tavata muita bloggaajia. Kyllähän sitä tunsi itsensä hyvin nobodyksi, että ei kukaan mua tunnista, mutta ei se menoa haitannut. Vähän piti kerätä rohkeutta, mutta uskaltauduin lopulta juttelemaan aika monille bloggaajilla, joiden blogeja olen tiiviisti seurannut. Eli toisin sanoen esimerkiksi ilmaantumalla jonkun viereen ja tökkimällä, että ”heippa, mä oon sun blogin lukija, tykkään siitä tosi paljon” ja toivomalla että kyseinen bloggaaja ei hämmenny vaan jaksaa ehkä jopa reagoida jotenkin, etten tuntisi itseäni ihan hoopoksi.

Kaikki ottivat tosi mukavasti vastaan! Annika ja siskonsa Marika olivat ihania, Karo & Iina & Emilia -poppoon kanssa jutellen olisi viihtynyt vaikka kuinka kauan, Jenna oli just niin mukava ja siistillä tapaa cool kuin olin blogin kautta saanut käsityksen, ja Aino oli vaan niin ihanan puhelias ja aurinkoinen piristäjä ettei mitään rajaa. Siinä tuli fiilis että kaikkiin olisi niin mukava tutustua muutenkin, vaikkei se välttämättä koskaan tulisi koskaan tapahtumaankaan. Jäi hyvät vaikutelmat kaikista joiden kanssa juttelin.

Oli tietyllä tapaa vaikuttavaa voida tavata henkilökohtaisesti sellaisia ihmisiä, joiden blogeja on ainakin jossain määrin ihaillen seurannut. Mä en koskaan ole kirjaimellisesti tai sydämellisesti fanittanut yhtään mitään, en edes bändejä, laulajia tai näyttelijöitä, mutta siinä oli tiettyä fanityttömäistä fiilistä, kun jännitti päästä juttelemaan henkilöille, joiden elämää on blogien kautta seurannut mutta joita ei kuitenkaan oikeasti tunne.

Mä olin elänyt luulossa, että tuohon Indiedays bloggers’ day -tapahtumaan liittyi vain tuo päivällä ollut muutaman tunnin cocktail-tilaisuus. Muiden bloggaajien vaatekriiseistä ja mekkovalinnanvaikeuksista lukiessa päättelin vain, että kaikki pukeutuisivat sinne kohtalaisen juhlavasti. Paikan päällä kuitenkin selvisi, että illalla oli myös toinen tapahtuma, itse inspiration awardsien gaala, jossa niiden äänestysten voittajat julkaistaisiin.

Oli vähän hassua, kun muut kysyivät ”ootteko tulossa sinne gaalaan?” ja ne vähän ihmetellään, että ai mikä gaala. En mä sellaisesta tiennyt, kun ei ollut tullut kutsua. Muut taas olivat ajatelleet, että tottakai kaikki ekaan tapahtumaan kutsutut olisi kutsuttu myös gaalaan. Ei se mua haitannut ettei gaalailta napsahtanut meidän kohdalle, mä viihdyin tosi hyvin tuossa päivätapahtumassa ja ehdin sen jälkeen sopivasti käymään töissä, ennen porukoiden vääntämälle herkkuillalliselle painumista.

Mutta tuo gaalauutinen selitti sen, miksi kaikki olivat pukeutuneet tuohon päivätapahtumaan niin arkisen hillitysti – ne mekot sun muut oli meinattu vasta sinne gaalaan. Kun taas mä luulin, että vastassa olisi ollut cocktail-mekkoihin tai muihin sellaisiin pukeutunutta porukkaa, ja aluksi tunsin oloni hiukan ylipukeutuneeksi lyhyessä mekossani ja ihonvärisissä sukkahousuissani, kun ympärillä ei pahemmin paljasta säärtä näkynyt.

Mekosta ja sen teosta kuitenkin lisää myöhemmin, luultavasti ensi viikolla, mikäli selvitään huomisesta pikkujouluristeilystä, jonka voimin uhmataan Eino-myrskyn rippeiden voimia. ♥