Viikot kuluu nopeesti. On paljon mitä pitäis tehdä ja paljon mitä haluaisin tehdä. Koulujuttuja, omia inspiraatioita sekä tavallista huolehtimista, kuten että muistinko maksaa vuokran tai ostaa vessapaperia. Kaikki on sujunu hyvin, mitä nyt oon koulujuttuja aika kepeesti lykkäilly aina viimeisten iltojen duuneiksi. Mutta vaikka kaikki sujuis kuinka hyvin, itsenäistymisessä ja yksin asumisen aloittamisessa on sellainen oma paineensa. Sen voi jättää huomiotta, kuten mä oon eläny omassa kodissani nyt jo yli kuukauden huomaamatta sitä. Kunnes sitten joku päivä joku pieni asia, joku helposti ratkaistavissa oleva asia saa koko sen kontrollin romahtamaan ja ahdistuksen nousemaan huippuunsa.
Pitihän sen jossain vaiheessa tulla. Mulla sen jotenkin laukas se, että ebayssa ostin (siis niin etten heti suorittanut maksua, kuvittelin että ne menee eka johonkin ostoskoriin tms) pari tuotetta joita en halunnutkaan, ja niiden myyjille piti laittaa viesti oston peruuttamisesta. Niinkin simppeli asia kuin tuollasen viestin kirjoittaminen tuntui ihan ylitsepääsemättömän vaikealta tehtävältä – ei, sillä hetkellä se oli ylitsepääsemättömän vaikeaa, ja Roope-parka joutui puhelimen välityksellä koko homman purkautumisen kohteeksi. Mutta onneksi tommosista on vaan suunta ylöspäin.
Mukavampiin asioihin: paljastettiin viime viikolla teekkariyleisölle meidän (=arkkitehtifuksien) tässä kuussa järjestettävien pukeutumisbileiden teema, Linnunradan viidakkokirja, kuten ufot ja alkuasukkaat asiasta yleisölle informoivat. Oon leiponut enemmän kuin pitkiin aikoihin, se viehättää paljon enemmän kuin tavallinen ruuanlaitto. Yhtenä päivänä nekkuja, toisena pizzaa, kolmantena spinny-pullia, ja niin edelleen. Sain ensimmäisen, maanantaina päättyneen kurssin tehtävät palautettua deadlineen mennessä, ja ensi viikolla odottaa tenttiviikko – tai siis näin arkkarifuksin näkökulmasta syysloma, jonka vietän luultavasti Espoossa.
Käväisin hulluilla päivillä metsästämässä talvikenkiä, mutten löytänyt ainoitakaan omaa silmää ja jalkaa miellyttäviä. Jotenkin ihmeen kaupalla vältyin kaikilta heräteostoksilta, joihin yleensä yksin shoppaillessani sorrun. Oli kyllä lähellä, etten raahannut kassalle kahta eri talvitakkia ja Iittalan Taika-sarjan mukeja. Ostin pippuripurkkeja kun ne kerta olivat vain euron kipale, sukkahousut kun en omistanut enää ainoitakaan ehjiä, pari pyyhettä koska söpöt värit ja 1,90€/kpl, sekä mikrokuituliinan ja vessaan roskiksen. Plus iltapalaks pekonia ja pari haamumunkkia.
Mun aina silloin tällöin toimiva, ongelmallinen pannukakkuobjektiivi houkuttaa vaihtamaan mokoman johonkin uuteen ja parempaan, ja stockan myyjä piti aika vakuuttavan myyntipuheen Canonin 50mm f/1.4 USM -objektiivista, jota on torstaina myynnissä 350 eurolla. Oivoi, voispa lotossa voittaa ilman lottoamista. Niin moni asia menee tuonkin edelle. Jos vaikka seuraavaksi hommaisi silitysraudan ja -laudan. Ilman niitä ei oikein voi harrastaa kankaanpainantaa.
Uskaltaudutteko te hulluille päiville? Avoimin mielen kattelemaan vai tekemään jotain täsmäostoksia?
4 Responses
Mikä objektiivissä vikana? 😮 Btw, luin otsikon ensin että "tavallisia töyssyjä tisseissä" ja mietin että mitä hemmettiä 😀
AGENTTTI: Ahahaha! Olis tommonen kirjotusvirhe voinu tullakin, kun kirjotin tota silmät sikkurassa yöllä. 😀 Niin siinä sellanen ongelma, että tarkennus ei välttämättä aina toimi. Se on kaks kertaa mennyt epäkuntoon, kerran kesällä Barcelonassa ja kerran viime viikon maanantaina fuksiwunderundella, ja niiden välissä en tuota edes oikein käyttänyt. Silloin maanantainakin se toimi ensin koko illan moitteettomasti, kunnes myöhemmin illalla sisätiloihin mentäessä ei tarkennus enää toiminut ei automaatilla eikä manuaalilla. Mutta se on kummallakin kerralla ruvennut itekseen toimimaan taas jonkun ajan päästä, "levättyään" hetken irti rungosta. Toisin sanoen se on mulla tai edellisellä omistajalla saattanut kolahtaa johonkin (pieninkin kolahdus riittää) niin, että joku pieni juttu siellä sisällä saattaa on irti tai rikki, joka aiheuttaa tommosen epävakauden. :/
VinkVink Ikeasta saa niitä kivoja minisilityslautoja, jossa on vaan ne semmoset lyhyet jalat 🙂 Kauheeeeen kätevä ainaki tälläselle kerran vuodessa silittäjälle.
Kikkis: Ui siistii, voisinki harkita jotain semmosta. 🙂