DIY – Liukuvärjätyt farkkushortsit

Ennen lämpimiä kelejä, silloin muinoin kesän ollessa vasta haavekuva, mä tein itteni kanssa sopimuksen, etten osta tänä vuonna uusia shortseja. En muutenkaan harrasta aina ”joka vuosi joka kaudelle uudet vermeet” -meininkiä, vaikka nettikauppoja ja muotiasioissa ajan tasalla pysyviä blogeja selaamaan eksyessä usein mieli tekisikin… Mutta jos nyt ei lasketa mukaan sitä, että sorruin ostamaan yhdet übermukavat rennot shortsit kaikkien (tai siis kaksien) tiukkojen farkkushortsien rinnalle, tähän mun päänsisäiseen diiliin ei laskettu mukaan sitä, että tekisin itse joskus aikaisemmin ostamistani housuista shortsit.

Hah, löysin porsaanreiän sopimuksesta, jonka tein itseni kanssa.

Viime kesänä tuli ostettua kahdet värikkäät farkut Cubuksesta, kun niitä myytiin noin 20€/kipale. Mukaan lähti sekä kauan kaivatut tummanpunaiset housut, että hetken mielijohteen seurauksesta myös vaaleanpunertavan sävyiset, äitin mukaan ”vanhanaikaisten alusvaatteiden väriset” housut.

Nämä jälkimmäiset päätyivät kerran pyykkiin punaisten vaatteiden kanssa, ja tuloksena oli sellaiset vaaleanpunaiset pöksyt. Ne kun pisti jalkaan, niin oli kuin kinkkujen välistä puuttuisi vaan saparo, jotta olisin käynyt täydellisesti pienestä porsaasta. Vaaleanpunainen ei oo yhtään mun väri, josta johtuu, että nämä kyseiset housut ovat lojuneet yli puoli vuotta kaapissa ilman käyttöä. Löysin ne uudestaan kaivaessani vaatekaapista kamaa huuto.nettiin myytäväksi, ja keksin muokata ne täysin uuteen kuosiin.

Joissain blogeissa on näkynyt juttuja kloriittivärjäyksistä. Mä tahdoin kokeilla, miten se onnistuisi itseltäni, ja sinisten farkkujen sijaan tuohon likaisen vaaleanpunaiseen pohjaväriin.

Ennen värjäilyä (tai siis värin poistoa) puin housut jalkaan ja mittasin kohdat, joista olisi sopiva leikata lahkeet poikki.

Parempi ottaa kerralla liian vähän kuin liian paljon, joten jätin aika paljon turhaa pituutta, jota voi säätää sitten loppuviimeistelyssä. Shortseissa olevat teipit havainnollistavat kohtia, josta mun oli tarkoitus sitten värjäilyn jälkeen taittaa lahkeet, mutta nuo teipit irtosivat siinä kesken prosessin.

Mä käytin liukuvärjäysefektin aikaansaamiseksi lähinnä vain kloriittia (jota voi ostaa kaupasta tai lainata äidin vaatteiden valkasuun tarkoitettua pulloa), vettä ja suihkepulloa.

Aluksi aloitin kevyesti, ja tein suihkepulloon hyvin laimean liuoksen vettä ja kloriittia, jossa kloriittia oli suunnilleen yksiviidesosa liuoksesta. Suihkuttelin liuosta kylpyhuoneen lattialle asettamilleni shortseille
niin, että yläosa oli lähinnä kostea ja alaosa läpimärkä. Sama
kummallekin puolelle.

Jossain vaiheessa tajusin nostaa shortsit ammeen
yläpuolelle pyykkitelineeseen roikkumaan. Tällä tavoin pystyssä
pitämisellä lienee ollut apua tasaisen liukuvärjäyksen aikaansaamisessa.

Lisäsin kloriittin määrää liuokseen enenemissä väärin, ja jatkoin suihkuttelua.

En tosin koko aikaa, mutta kuitenkin vähän turhan paljon, kun olin niin kärsimätön tuloksin näkymisen suhteen. Aluksi vaikutti siltä, ettei väristä saa valkoista vaan korkeantaan vaalean oranssin, mutta tulihan se valkoinen sieltä loppujen lopuksi esiin.

Kun vaalennettu osa näytti riittävän valkoiselta, otin shortsit pyykkitelineestä, pesin ne käsin lavuaarissa ja ripustin telineeseen kuivumaan. Harmi että ulkona satoi, olisivat varmasti kuivuneet hellesäässä nopeammin kuin meidän viileässä kylppärissä. Kuivurikin oli jo varattu, enkä voinut vallata sitä vain ainoastaan mun shortsiprojektin nopeaan edistämiseen. Jouduin odottamaan seuraavaan päivään.

Lahkeiden reunoista olisi voinut tehdä sellaiset revityt, kuten nyt yleisesti suositaan, mutta halusin näistä mielummin huolitellun näköiset, kun tuosta liukuvärjäyksestäkin tuli niin pehmeä. Kangas oli muutenkin niin ohutta, etteivät resuisista reunoista olisi tullut niin hyvännäköiset, kuin jossain paksummassa farkkukankaassa.

Koska väri vaalenikin housujen etupuolelta vähän laajemmin kuin osasin ennustaa, jäivät ne mielestäni kaipaamaan jotain pientä lisäystä. Päätin sitten tunkea niihin vielä parit niitit – ei liian huomiota herättävästi mutta niin, että olisi edes jonkinlaista yksityiskohtaa. Takapuolelle en niittejä tunkenut, jotta pysyi kohtuullisuudessa.

Tällainen oli lopputulos. Shortsien sävyjen voimakkuus riippuu paljon siitä, missä valaistuksessa tätä tarkastelee. Ja vaikka en sen vaaleanpunaisen ylin ystävä olekaan, niin luulen sentään tämän verran voivani sietää. Varsinkin kun kokonaisuudesta tuli muuten aika mieleinen: löytyy niin söpöyttä kuin särmää. Ainakin mun mielestä.

Mitä muut tuumii? Voisivatko jotkut omat housut olla samantyyppisen tuunauksen tarpeessa, vai miellyttääkö enemmän simppeli yksivärisyys?