Näiden pienten sydämien taakse liimasin kotona magneetit. Pääsivät jääkaapin oveen. 🙂
Nimikirjaimet ja vuosi.
Eikö ookin ihanan sydämelliset savityöt tällä kertaa?
Nyt oli pullaton laskiainen, miten ihmeessä näin pääsi käymään? Mä oon parantumaton pullahiiri, rakastan kaikenlaisia leipomuksia ja niiden taikinoita. Pari viikkoa takaperin tein minikokoisen (yksi viidesosaa tavallisen kokoisesta) pullataikinan ja söin sen sellaisenaan. Olisin tosin voinut jättää hiivan pois, se oli aika turha lisä, kun eihän sen taikinan alun alkaenkaan ollut tarkoitus päästä paistetuksi asti. Pulputti ja turpoili vatsassa vaan vähän turhankin pitkään.
Nojaa, korvataan ne laskiaispullat huomenna vaikka pizzalla, kuten oon tässä nyt koko illan kuolavana suunpielessä suunnitellut. Roskaruoka on kyllä joskus niin rakkautta.
Se kuuluisa punainen lanka on tänään vähän hukassa. Syytän kelloa, joka huutaa yli neljää aamuyöllä ja mun aivoja, jotka toitottaa nonstoppina ”mahtava meno, tiukka etukeno…”
Ystävänpäiväteemaan ja omiin askarteluihini liittyen yritän kuitenkin saada huomiseen iltaan mennessä laitettua tänne yhden jutun, mitä oon muun muassa tässä tänään alkuyöstä työstänyt – kannattaa siis pysyä valppaana!
2 Responses
Hei teetkö noita savitöitä ihan kotonas vai jossai muualla? 😀 mua kiinnostas ihan hirveesti alottaa tekee kaikkee tollasta pientä kanssa, mutta en yhtää tiiä missä ja miten 😀
Ja tuon alimman kuvan takia mun tekee nyt mieli tehä itelleni oma unisieppari, yyh! Pitää hommata tarvikkeita jostain 😀
Ps. sun blogis on aina vaan yhtä ihana, täältä saa välillä nii npaljon inspiraatiotaki ku kattelee näit sun aikaansaannoksia!
AGENTTTI: Oon käynyt suunnilleen kymmenen vuoden ajan yhessä nuorten kädentaitojen keskuksessa Gräsassa, siitä löytyy googlaamalla juttua. 🙂 Teen kotona vaan jotain näitä simppeleimpiä juttuja, kun esim. näitä savijuttuja vois olla aika kinkkistä tehdä kotona, kun tarvii niin monenlaista tarviketta ja vielä sellaisen uuninkin, jossa ne lopulta poltettais. Ja nään vaikka jonkun hopean hankkimisen aika vaivalloisena ja kalliina puuhana, jos niitä lankoja pitäis itekseen ruveta ostelemaan. En mä aina oo vaan näitä kahta harrastanut, olin pienempänä enemmän tekstiilipuolella omepelelemassa. Tiiätkö onko teiän lähellä jotain nuorisokeskusta tms, jossa järjestettäis jotain tän tyyppistä toimintaa tai kursseja?
Ihana kuulla, kiitos paljon. 😀 Mä haaveilen tässä just mielessäni, miten kiva olisi tollanen oma pieni sydänkuppiarmeija, kun tosta kahvasta oli oikeesti tosi hyvä ja tukeva pitää kiinni!