Mitä tarkoittaa ”kiva”?

Meillä on netti tökkinyt tässä viime päivinä vähän ikävästi. Käytännössä sen voisi katsoa kyllä oikein käteväksi ongelmaksi, koska pätkivä netti meinaa etten päädy dataamaan tunneiksi koneelle, vaan saatan jopa lukea vähän niihin ylppäreihinkin.

Ihanan aurinkoinen viikon alku, kuvat on maanantailta, kun äikän prelin jälkeisen arkkitehtiopintojen pääsykokeiden ennakkotehtäviin ja muihin tarvittamien materiaalien shoppailukierroksen jälkeen kipitin rantaan nappaamaan pari otosta tuosta auringonlaskusta, joka motaria pitkin ajaessa oli häikäistä multa silmät päästä. Aurinkolasit olis varmaan ihan järkevää muistaa pitää mukana.

Auringonlaskut on mun mielestä yksi maailman kauneimmista asioista. Onneksi ne kestää täällä pohjoisessa kauemmin kuin etelässä, jossa sitä laskua tuskin ehtii edes kuvata, kun koko valopallo ehtii humpsahtaa horisontin taakse ennenkuin ehtii edes kameraa kaivaa esiin.

Muuten hei, määritelkää mulle, mitä on ’kiva’.

Sitä kun kuulee ihan joka paikassa ja aina vähän eri merkityksissä. Mulla itellä se pulpahtaa suusta usein ironiankatkulla varustettuna, kuten että kommentoin jotain älytöntä lumipaskamyrskyä sanomalla ”kiva sää ulkona.”

Kun joku kommentoi ”kiva blogi”, ”kivoja kuvia” tai ”kivan näköinen se ja toi”, mitä sillä oikeasti tarkoitetaan?

Onko se vaan sana, jota käytetään kun ei oikeasti ole mitään sanottavaa? Tai kun halutaan/pitää sanoa jotain mutta sanavarasto ei kata yhtään omaa mielipidettä kuvaavaa sanaa. Mä saatan olla aika kriittinen, mutta ensimmäiseksi tulee mieleen, että koko tuollainen ilman muuta selitystä sanottu ”kehu” on vaan väkisin puserrettu töksäytys, eikä siinä taustalla ole oikeastaan mitään mielipidettä. Että saatetaan kehua kuvia tai naamaa, vaikka oikeasti ei nähtäisi niissä mitään kehumisen arvoista.

Astetta rankempi versio kivastahan on, kun sen eteen liitetään ’ihan’.

Mä repisin pöksyni, jos kysyisin esimerkiksi mun parhaalta kaverilta mielipidettä vaikka jonkun kirjan suhteen, ja vastaus olisi ”joo se oli ihan kiva”. Selvä, mutta entä sitten? Tykkäsitkö siitä? Oliko se mielenkiintoinen? Voiko sitä kehua hyväksi?

’Kiva’ ja ’ihan kiva’ kun eivät loppujen lopuksi tarkoita yhtään mitään.

Varsinkaan, jos niitä käyttää blogeihin kommentoidessa tai vaikka ns. arvostellessa. Kun kommentoit toisen blogiin, että hänellä on esimerkiksi kiva asu, kivoja kuvia tai kiva blogi, ja loppuun liität nätisti oman blogisi linkin (liitteenään ehkä jopa kehoitus käydä vierailemassa omassa blogissasi), niin jopa se itsessäänkin niin minimaalisesti mistään mitään kertova ’kiva’ menettää loputkin merkityksestään. Sokeakin näkee, että koko kehu on läntätty siihen vain koristeeksi, ja että tavoitteena on vain mainostaa. Ja mainostus kuin mainostus, ei sillä niin väliä, mutta itseeni ainakin iskisi paljon enemmän, jos kommenttiin olisi nähty edes jonkinlaista vaivaa, olisi vaikka avattu vähän jo sitä omaa itseään ja ajatuksiaan. Itse ehkä saattaisin silloin jopa katsoa, mitä mainostettu linkki pitää takanaan.

Tän kyseenalaistuksen tarkoituksena ei ole haukkua niitä, jotka kyseistä sanaa ahkerasti käyttävät esimerkiksi juuri blogeihin kommentoidessa. Ei ole millään tavalla moitittavaa, että ettei aina keksi mitään oikeaa sanottavaa, mutta jotain vain tekee silti mieli mainita.

Itestäni vain tuntuu, että ’kiva’ on liian helppo.

Tekisi mieli haastaa ihmiset ajattelemaan, mitä kommentoivat: jos huomaat kirjoittaneesi kommenttikenttään jotain, mitä kuvailet kivaksi, kokeile käyttää jotain muuta sanaa. Ihana, mielenkiintoinen, taidokas, kaunis. Ihan jees, siisti, mukiinmenevä, ei mun makuun. Niitä on suomen kieli pullollaan. Jos ei oma sanavarasto riitä, voi apuna käyttää sanakirjoja tai googlea. Ei uusien sanojen opettelemisesta ainakaan koskaan mitään haittaakaan ole.

Tän kommentointiasian ajatteleminen saa arvostamaan niitä, jotka jaksavat ilmaista oman mielipiteensä tai ajatuksena selkeämmin, ja käyttävät kommentin kirjoittamiseen ehkä enemmän kuin kaksi sekuntia. Sitä voisi verrata vaatesovitusoperaatioon, jolloin tulee usein kysyttyä toisen henkilön (kaverin tai kumppanin) mielipidettä johonkin vaatekappaleeseen tai -kokonaisuuteen. Ja mä ainakin arvostan paljon enemmän sitä, jos toinen osaa kertoa, mikäli kyseinen vaate todella ei sovi tai jos siinä on jokin epäkohta, kuin että vastaus olisi kaikkeen vain ”joo ihan kiva”.