LITHUANIA, ensimmäinen päivä

Tiedättekö, miksi Liettua oli lähes täydellinen kohde parin päivän opintomatkalle?

– Koska kyseessä juuri sellainen maa, jonne ei yleensä tule ensimmäisenä tai edes toisena vaihtoehtona matkustettua.

– Maa, jolla on paljon historiaa kerrottavanaan mutta jonka historiaa muut eivät välttämättä kovin hyvin tunne.

– Paikka Natossa ja Euroopan unionissa mutta ikävän syrjäinen sijainti Venäjä-karhun kyljessä.

– Pyrkimys päästä mukaan euroon mutta sitä ennen vielä paljolti matkaa maan talouden kehittämisessä.

Lisäksi tässä opintomatkassa oli se hyöty, että vierailtiin täsmällisissä kohteissa ja opittiin paljon uutta niin opettajilta, oppailta, kuin toisiltamme.

Matkan pääasiallisina aiheina olivat Liettua, Baltia, Neuvostoliitto, toinen maailmansota ja kylmä sota… ai että oli mielenkiintoista! Ja ei, tuo ei ollut sarkasmia.

Ryhmässä oli 24 oppilasta, joista seitsemän oli 2. vuosikurssilaisia ja loput abeja. (Opettajina toimivat samat henkilöt kuin Kiina-kurssilla.)

Koska porukassa ei ollut yhtä innokasta kuvaajalaumaa kuin Kiinassa, mä toimin koko reissun (epä)virallisena kuvaajana, joka matkan jälkeen jakoi kuvat facebookissa ryhmäläisten vapaasti vaikka vanhemmille näytettäväksi. Tästä tosin seurasi se, ettei musta itestäni ole oikein mitään kuvia, mitä nyt pari Onan ja yksi Roopen ottama. Olin kylläkin ihan karseessa flunssassa ja toppatakki päällä &pipo päässä kaikkina kuvaushetkinä, joten kukaan tuskin menettää tässä nyt paljon mitään.

Lentokoneessa, meillä oli vaihto Riikassa joten lennot meni parin tunnin pätkissä. Ompa mulla oudon väriset hiukset btw. Kuva © Ona

Jokainen piti matkan varrella jossain vaiheessa aina sopivassa kohtaa parinsa kanssa esitelmän. Mulla oli Roopen kanssa aiheena KGB ja kansalaisten valvonta Neuvosto-Venäjän aikana, ja päästiinkin esittämään se heti ensimmäisinä, nuhaisen käheästä äänestä ja matkaväsymyksestä huolimatta. Aiheesta oli tosi vaikea löytää tietoa suomeksi, ja jouduttiin kääntämään lähes kaikki englannin kielisestä lähteestä.

Oltaisiin vierailtu juutalaismuseossa, mutta se oli mennyt tuntia aikasemmin kiinni kuin normaalisti. Tällainen kolkko näkymä aukesi museon ovelta eteenpäin.

Ei oikein ollut muuta tekemistä kun sääkin oli niin ikävä eikä ollut tekemistä, niin kuvailtiin puita, lintuja ja toisiamme. Ei, niitä kaikkia ei ole ideaa julkaista.

Graffitteja oli vähän enemmässä määrin kuin Suomessa.

Kaupunkikävelyä, jäin aina jälkeen ja jouduin juoksemaan muut kiinni. Ja sormet jääty, oli kylmempi kuin Suomessa.

Illalla oli vapaa-aikaa ja saatiin rauhassa käydä syömässä sun muuta. Käytiin Onan, Roopen ja Minnan kanssa tosi hyvässä ravintolassa, jonka jälkeen Minna ja Ona lähti taksilla hotellille lepäämään ja treenaamaan esitelmää, ja me jäätiin Roopen kanssa kahdestaan harhailemaan keskelle Vilnaa ja yritettiin löytää paikkaa, jonne osa porukasta oli mennyt.

Vastaan käveli jos jonkinlaista oliota, koska liettualaiset viettivät pyhä päivää (halloweenia) ja kulkivat kaupungilla teeman mukaisesti pukeutuneina. Ja panostus siihen pukeutumiseen oli aika paljon parempi, kuin Suomessa yleensä. Harmi, etten tajunnut ottaa ainuttakaan kuvaa.

Vedettiin kuitenkin vesiperä niiden etsintöjen kanssa, kartasta ei ollut apua eikä kukaan ohikulkija tiennyt sitä paikkaa, jota yritettiin etsiä.

Lähdettiin hotellille päin ja päästiin jopa perille – siis sen jälkeen kun joku liettualainen blondi soitti meille taksin, jota ennen oltiin menty dösällä vähän matkaa väärään suuntaan.

Taksikuskin asenne vaikutti ihan kuin siltä kasvaisi k*rpä otsasta ja puhui huonosti englantia, mutta vei meidät kuitenkin oikeaan osoitteeseen (hotelli sijaitsi ihan kuusessa, mut olipahan sentään hotelli eikä hostelli) ja rupes hymyilemään kuin Hangon keksi sen jälkeen, kun annettiin sille suunnilleen litin verran tippiä. (1 liti = about kolmasosa eurosta)

Nukuttiin kolmen hengen huoneessa Onan ja Minnan kesken.

Pakko jakaa tämäkin opintomatka osiin… tässä oli nyt ensimmäinen päivä. Toisen päivän kuvamateriaalimäärä on muita huomattavasti laajempi tiukasta karsinnasta huolimatta, kolmas päivä oli taas sateinen ja kuvattavaa oli vähemmän.