CHINA, part 3 – Kielletty kaupunki

Miksi Kielletyn kaupungin sisäänkäynnin päällä on kuva Maosta, vaikka Mao oli kommunistijohtaja eikä keisari?

Vastaus: Jotta pystyttiin estämään Maon punakaartikannattajia tuhoamasta kaikkea historiallisia kulttuurimerkkejä suuren kulttuurivallankumouksen tohinoissa, pääministeri Zhou Enlai keksi keinon pelastaa tuhoamiselta mm. Kielletyn kaupungin ”merkitsemällä” sen ”Maon omaisuuseksi” laittamalla sisäänkäynnille kyseisen Mao-kuvan. Kiittäkäämme häntä, muuten sekin oltaisi mitä luultavammin revitty palasiksi ja olisi tämä kulttuurikierros jäänyt käymättä.

Maisterit JP ja Sari kertovat asiaa, samaan aikaan kun mua nyki hihasta sinnikäs kiinalaisturisti, joka tahtoi yhteiskuvan mun kanssa yhteiskuvan…

Kuvassa tien toisella puolen taustalla häämöttää Taivaallisen rauhan aukio.

Kiellettyä kaupunkia vastapäätä sijaitsee Taivaallisen rauhan aukio, jonka joku saattaa tunnistaa paremmin nimellä Tiananmen ja muistaa helposti liitettävän opiskelijamielenosoituksen ja siitä seuranneen verilöylyn vuonna 1989.

Ihan snadisti porukkaa… Ihanan pikkutarkat koristelut. Kyseessä ei tietenkään ole rakennusten alkuperäinen loisto, vaan näitä on entisöity vähintäänkin silloin 2008 Kiinan Olympialaisten isännöintiä varten, jotta paikka olisi länsimaalaisille turisteille näkemisen arvoinen. 

Kattojen raunoilla oli eläinhahmoja. Kuvassa ainoa rakennus, jossa niitä on 10 samassa jonossa.

Koska kyseessä oli opintomatka, näihin retkiin liittyi aina erilaisia oppimishetkiä ja joitain tietovisapelejä.

Nippelitietona jäi päähän esimerkiksi se, että Kielletyssä kaupungissa on (tai sanotaan olevan/olleen) 999 ja puoli huonetta.

Rakennukset olivat hienoja (omaan makuuni liian kiinalaisia ja krumeluureja) ja suurimmaksi osaksi hyvin vanhoja. Päällimmäiseksi mieleen jäi kuitenkin se loputon ihmismäärä. Toisin sanoen siis kiinalaisia silmänkantamattomiin. Ja heillehän me vaaleatukkaiset suomalaiset turistit oltiin vähän niin kuin toinen valokuvattava ja kiinnostava turistikohde siinä kiinalaisten historiallisten rakennusten ohella.

Aukioilla oli paljon patsaita, leijonia, lohikäärmeitä, kilpikonnia, kurkia… Kurki symboloi pitkäikäisyyttä.

Ei siinä mitään että kuvasivat, mutta silloin kun niihin kuviin tullaan pyytämään kesken opastuksen – koita siinä sitten kieltäytyä olematta epäkohtelias ja yrittää samalla kuunnella open juttua aiheista, että mitä mikäkin symboli oikein merkitsee.

Sellainen jännä ilmiö tuli huomattua, että kiinalaiset pikkulapset käyttävät usein housuja, joissa on pepun kohdalla halkeama. Miksi ihmeessä?

Vastaus: Jotta hädän sattuessa ei tarvitse muuta kuin mennä kykkyyn ja tehdä tarpeensa ilman, että menee housut likaisiksi. Näin ollen ei taideta paljoa niitä vaippojakaan harrastaa.

Jakauduttiin ryhmiin, pelattiin tietovisaa, aina kun ryhmä tiesi vastauksen oikein, ryhmän edustaja sai hypätä megaloikan eteenpäin. Kuvassa juuri loikkaamassa meidän nippelitietonero ja paras loikkaaja. Kerättiin aika paljon yleisöäkin, vaikka kukaan tuskin ymmärsi mitään. Kuva © Elisa

Kyseiseen tyyliin eräskin pikkuneiti teki tarpeensa ihan siihen meidän porukan viereen, kun oltiin keräännytty opetustuokioon yhteen kulmaan yhdellä niistä Kielletyn kaupungin aukioista. Sattui vielä niinkin sopivaan saumaan, että oltiin juuri puhuttu eunukeista. Eunukit olivat siis korkeassa asemassa olleita keisarin virkamiehiä/palvelijoita, joilta oli lapsina/nuorina murskattu sukukalleudet (=kastroitu). Tämän vuoksi eunukkien virtsanpidätyskyky oli tavallista heikompi, jonka takia he paljolti laskivat alleen.

Jotenkin ihmettelin, miten ne lapset oikein saa pissiä ympäriinsä niinkin tärkeään paikkaan kuin Kiellettyyn kaupunkiin, mutta ei kai se sitten ole niin kamalaa. Sekoittuvat varmaan harmonisesti keskenään ne nuorempien sukupolvien pissit niiden muinaisten einukkikusien joukkoon. Eihän noista kiinalaisista oikein tiedä, ehkäpä tuo pikkulasten ympäriinsä virtsaaminenkin edistää jotenkin sitä niiden kuuluisaa Fengshuita.

Perinteisessä kiinalaisessa arkkitehtikulttuurissa on tärkeää, että fengshui on oikea.

Ja jotta energiat pääsevät virtaamaan oikeaoppisesti, fengshuin mukaan rakennus tulee asettaa niin, että on vesi edessä ja vuori takana – ja jos niitä ei ole, ne pitää tehdä.

Pekingin keskustassa ei ole luonnollisia vuorikukkuloita tai järviä/jokia, vaan kaikki ovat ihmisten itse tekemiä. Kielletyn kaupungin takana pilkottavat vuoret ovat tekovuoria, edessä päin virtaava joki on tekojoki.

Kun host-perheeni ihasteli siinä tuliaisena tuomassani Suomi-kirjassa kerrottua Suomen järvien lukumäärää (= 187 888 järveä tai lampea), mieleni teki hiukan kehuskella että meilläp ei ainakaan tarvita feikkijärviä. Jätin sen kuitenkin lopulta vain päänsisäiseksi kiherrykseksi…

Matka jatkuu seuraavassa postauksessa!