Kirjotin eilen kuusi sivua aivoista oksennussyötöllä vedettyä scheissea, eli siis 2 äikän ainetta. Tänään pitäis puurastaa yksi enkun aine ja matikan läksyt. Harmi, että tää mun postauksien tekeminen on armottoman pikkutarkkaa ja aikaavievää puuhaa. Mun kouluvelvollisuuksien välttely olis muutenkin jo tarpeeks huipussaan.
Kotiin päästyä raahustin lähimmälle koneelle pällistelemään ihmisten blogeja, joista yhdestä bongasin simppelin mikrobrownie -ohjeen, jota päädyin hiukan soveltaen tekemään.
Jokaisen olis halutessaan helppo googlettaa tää ohje, mutta laitan nyt tähän ainekset, joita itse käytin, sekä pari käytännön vinkkiä, jotka itse opin tässä sähellyksessä kantapään kautta.
Tää oli taas niin tällanen malliesimerkki, oikee amatöörikotikokin toilailut osa 2. Ensimmäinen osa kävi viime kesänä, kun tein pastaa ja sulatin siinä ohessa äidin pastasiivilän. Eli niille, jotka ei tiiä: muoviväline + kuuma hella = ei hyvä. Joo, se oli oikee käytännön huomiokyvyn ja järjenkäytön multihuipentuma taas vaihteeks.
”Todistusaineistoa” viime kesältä, olkaa hyvät.
Mut joo. Takas tämän päiväiseen:
Tarvitset yhden mikrobrownie-kupillisen valmistamiseen:
- 4 rkl vehnäjauhoja
- 4 rkl sokeria
- 2 rkl kaakaojauhetta (itse sekoitin kahta eri vahvuutta laittamalla sekä makeaa kaakaojauhetta, että vahvempaa leivontakaakaojauhetta)
- 1 tl leivinjauhetta (!!)
- 2 rkl vettä
- 2 rkl juoksevaa leivontavoita, tai sellainen pikkuklöntti sitä itselleni ainakin tutumpaa ”kovaa rasvaa”, sellainen vauvan nyrkin kokoinen (sulata vaikka mikrossa)
- 1 kpl kananmunia *
- 1 tl vaniljasokeria (pehmentää hiukan muuten niin voimakasta kaakaon makua) *
- 2 palaa fazerin sinisestä, josta paloitellaan/vuollaan suklaamuruja (itse käytin apuna puhtaita keittiösaksia) *
Ohjeet kuvana:
Kaikki ainekset sekoitetaansiis hyvin keskenään, ja tuloksena pitäisi olla kohtalaisen löysä ja juokseva taikina, joka on helppo kaataa kahteen normaalikokoiseen kahvikuppiin. Sen jälkeen kupit laitetaan mikroon, ja kypsennetään siellä oman kypsyysastemieltymyksen mukaan about 1,5 – 2 minuuttia. Ja valmista. 🙂
* = oma sovellukseni / lisäys muuten käyttämääni ohjeeseen (linkki)
Ja joo, toi tuollainen huomiomerkki (!!) tuossa leivinjauheen kohdalla… Älkää aliarvioiko sen voimaa! Älkääkä kaatako kuppia liian täyteen taikinaa.
Liian täydellä meinaan esimerkiksi tätä omaa kuppiani:
Eli siis, jos joku aatteli joskus tehdä tätä, niin yksi vinkki: mikäli et ole ihan varma, että laitoit leivinjauhetta tarpeaksi vähän ja että kaadoit kuppiin taikinaa tarpeaksi vähän, suosittelen mikrovaiheeseen siirtyessäsi laittamaan sen browniekupin alle lautasen. Jos siis et tietentahtoen halua siivoilla sitä ylikuohunutta suklaamössöä suoraan mikrolevyltä. 🙂
Nimittäin, minun mikrobrownieni:
Myöhemmin puhuttiin tästä äidin kanssa, joka kertoi, että iskän mielestä meidän perheessä kilojen määrä on vakio. (Se saa sen kuulostamaan ihan joltain fysiikan lailta…) Tyyliin, jos iskä laihtuu, äiti lihoaa, ja jos äiti laihtuu, iskä lihoaa.
Ja sitten se keksi, että jos ne kummatkin rupee laihduttamaan, ne kilot siirtyy muhun.
Kieltäydyin kunniasta, ja ehdotin Tiukua tilalle. Sen jälkeen visioitiin, miltä Tiuku niiden kilojen kanssa tulisi näyttämään. Päädyttiin tulokseen, että siinä tapauksessa se menisi läpi lyhytkarvaisesta, harmaasta Karvisesta. Luonne sillä onkin jo valmiiksi kohdallaan. 😀
Tähän loppuun vähän päivän asua. Tykkäsin mun eilisestä asusta paljon, mutta en muistanut ottaa siitä mitään otosta… Tänkin päivän kuvat vähän on mitä on, koska osa on iphonella napsittuja kameran akun äkkikuoleman jälkeen.
Keväisiä, heleitä, maanläheisiä värejä. Tykkäään. Mä en oo turkisihmisiä, mutta oon saanut tän huivin joskus pikkuskidinä mummilta, joka sen sijaan tykkää mm. tällasesta. Joo, on jotain kaninkarvaa toi pörrösin osa. Se kutittaa nenää.
16 Responses
Repesin kamalaan nauruun, kun näin kuvan mikrobrowniestasi : D
Haha joo niin mäkin. 😀
oot aivan älyttömän kaunis. i´m jealous.:)
http://neajamaailma.blogspot.com/
Oi kiitos. 🙂
HAAHAHA!!! ;DD Tää postaus on aivan mainio! Meinasin tukehtua ku näin ton brownien. anteeks… Pakko liittyy lukijaks tän postauksen perusteel 😀
Ahaha, kiva jos tykkäsit! 😀
Oletpas kaunis! (:
Kiitos 🙂
Ompas hauska idea laittaa mukiin ja mirkoon, täytyykin kokeilla joku kerta 🙂
Kannattaa, hyvää oli vaikka yli kupista tulikin. 😀
Ai sielläkin on toinen kokkausihme! Voisin itekkin kokeilla tuommosta mikrobrownieta, mutta tosin hyvä säkä on jos multa onnistuu ees makaronit haha!
Pitäis varmaan lanseerata sellanen uus tv-sarja "Heroes of the kitchen" jossa poropeikalot pääsis sotkemaan sormensa jauhoihin. Voisin osallistua sellaseen, tällasist kämmeist tulee niin sankari olo aina. 😀 Mut kantsii kokeilla tota, jos vaan uskallat. 😀
eikä, tosi hauska postaus!! rupes kyllä tekee ihan hirveesti mieli tollasta, että voisin jopa alkaa viikonloppuna vääntää mikrobrownieta näiden ohjeiden mukaan :–D aivan ihana ja hauska toi kissakuva, en kestä :D:D:D!! oot tosi kaunis ja vaikutat tosi ihanalta persoonalta :–D
😀 Ihana kommentti, kiitos piristit mun iltaa suunnattomasti! ♥
Hahahah, ei voinu muuta ku nauraa tolle sun mikro brownielle 😀
😀