Värikkäät, kevyet, näyttävät sateenkaarikorvakorut. Tein sellaiset joululahjaksi jo reilu vuosi sitten, mutta syystä tai toisesta blogipostauksen julkaiseminen unohtui.
Mä olen korviskeräilijä. En mitenkään massiivisissa määrin, mutta kuitenkin.
Tykkään erilaisista, eri kokoisista ja tyylisistä korvakoruista, joissa on joko tyyliä tai asennetta, ja parhaimmassa tapauksessa kumpaakin.
Vuosien varrella on toki tullut myös tehtyä itse monenlaisia korvakoruja, kuten nämä tuolikorvakorut. Mutta jostain syystä monet tekemäni pienemmät käsityöprojektit päätyvät helposti lahjaksi ennemmin kuin itselleni. Kuten nämä sateenkaarikorvakorut. Ajattelin kyllä tehdä itselleni samanlaiset, mutta se vähän jäi. Jostain syystä projektien toistaminen ei ole läheskään yhtä mielenkiintoista, kuin uusiin projekteihin uppoutuminen, haha.
Sateenkaarikorvakorut eivät ole ideana mitenkään uusi, kuten ei tämä tekniikkaakaan.
Tämä on kuitenkin oma sovellukseni ja ohjeeni vastaavista. Kutsun tätä ”minimakrameeksi”, ja kuten monissa makrame-töissäni, näissäkään ei ole käytetty ollenkaan liimaa. Jos kyseessä olisi isompi sateenkaari, vaikka seinäkoriste, liiman käyttäminen ei välttämättä samalla tavalla haittaisi tai näkyisi. Isompiin langasta tehtyihin sateenkaarikoristeisiin löytyy netistä monenlaisia ohjeita, kuten tämä pinterestistä löytyvä ohjevideo.
Sateenkaarikorvakorujen tekoon tarvitset:
- Ompelulankaa parissa eri värissä
- Vähän paksumpaa neulontalankaa
- Paksumpaa, muodossa pysyvää metallilankaa
- Ohuempaa, helposti taivutettavaa metallilankaa
- Korvakorukoukut
Lisäksi työvälineitä mm. sakset, korupihdit, sivuleikkurit, ja nuppineula tai hakaneula. Tarvittaessa ompeluneula ja talttapäiset korupihdit.
Toteutusvaiheet:
1. VÄRIEN VALINTA
Aloitin valitsemalla sopivat värit. Vaihtoehtoja ja sopivia väriyhdistelmiä muodostui oikeastaan moniakin, ja valinta oli aika vaikea.
Sateenkaarikorvakorut voivat olla myös jotain ihan muuta, kuin ”perinteisen sateenkaaren väriset”.
Niihin voi valita ihan sellaiset värit, kuin itselle sopii. Kirkkaat tai murretut sävyt, tai ihan mustavalkoiset.
2. RAUTALANGAT
Seuraavaksi leikkasin paksummasta rautalangasta kolme sopivan kokoista metallilangan palaa. Mittasin sopivat pituudet kaareksi taivuttamalla. Jos kaaria haluaisi enemmän, metallilanganpätkiä tarvitsisi myös enemmän. Arvioin itse, että tässä sopivan kokoisen sateenkaaren saisi kolmella raidalla.
3. YDINLANGAT JA VÄRILANGAT
Metallilankojen tapaan sama kolmeen mittaan leikkaaminen koski myös niin sanottuja ”ydinlankoja”, joiksi kutsun nyt noita kuvissa valkoisena näkyviä paksumpia lankoja.
Laitoin jokaisen sateenkaariraidan sisään kolme valkoista ydinlankaa sekä aiemmin leikatun metallilankapalan. Niiden ympärille kieputin valitsemillani väreillä ohutta ompelulankaa niin paljon, ettei ydinlankoja enää näkynyt, ei suorana eikä senkään jälkeen, kun raidat taivuttaa kaarelle.
4. SATEENKAAREN SOLMINTA RAUTALANGALLA
Kun kaikki raidat olivat kieputettu valmiita, oli vuoro taittaa ne kaarelle. Sen jälkeen otin ohuemman metallilangan ja kieputin siitä toiseen päähän sateenkaarta, niin että langat sai tiiviiksi nipuksi. Siitä lähdin kiertämään lankaa ylös-alas, niin että raitoihin tuli ns. ommel (kuten ylläolevassa kuvassa). Jos tarpeen, tässä voi käyttää ompeluneulaa apuna.
Toisessa päässä sateenkaarta tein samanlaisen päätöskieputuksen kuin aloittaessa. Tungin rautalangan loppupään myös sinne sisään, jotta se ei lähde purkautumaan. Varmistukseksi puristin metallilankakasat tiiviimmiksi talttapäisillä pihdeillä.
5. VIIMEISTELY
Kun sateenkaaret olivat koossa, avasin valkoiset ”ydinlangat” nuppinauhalla. Ne jäivät nätisti kiharalle. Sen jälkeen tasoitin ne leikkaamalla.
Lopuksi tein metallilangasta vielä jatkeen, jolla kiinnitin sateenkaaret korvakorukoukkuihin.
Ja sellaiset niistä tuli! Hmm, vastaavalla tyylillä voisi saada aikaan sateenkaarien lisäksi myös muita muotoja…