Kun käänsin iPhonen kielen italiaksi – Vinkkejä uuden kielen opiskeluun

verona-maisema

Jos olisikin sellainen juttu, jonka voisi korjata. Mutta sen yhden ärsyttävän mainoksen sanoin: ”Ihan oma syy!”
Ei siis parane heti luovuttaa.

Mun veli oli kokenut tämän hyväksi tavaksi opetella kieltä.
Hän on kääntänyt oman luurinsa kielen espanjaksi, jota opiskelee ahkerasti lukiossa ja josta tulokset ovat olleet tyylikkäästi kymppejä. Joten vaikka en opikaan kieliä yhtä tehokkaasti kuin hän, otin vinkit heti käyttöön.

Käytännössä kännykän kielen kääntäminen ei opeta suoraan mitään, vaan se auttaa sua altistamaan itsesi vieraalle kielelle enemmän, luontevasti arkisessa yhteydessä. 

Kännykkää kun näpräilee muutenkin vähän joka välissä, eli näin kielen kanssa on jatkuvasti tekemisissä. Monet asiat muistaa ulkoa, mitä ne tarkoittavat suomeksi, joten kohta ne osaa myös uudella kielellä.


verona-tytto-piirtamassa

Mä siis ajattelin, että kokeilen itsekin! Muutin sitten heti asian muistaessani koko kännykän käyttökielen italiaksi. Eli siihen aikaan kun asiat yleensä muistetaan, eli eräänä iltana juuri nukkumaan mennessä.

Aamulla herätessä olinkin sitten ihan ihmeissäni, että mitä hittoa tapahtuu ja mitä mun pitää painaa, kun en ymmärtänyt herätyksen painikkeiden teksteistä mitään.

Mutta alkujärkytyksestä selvittiin. Sen jälkeen isoin ongelma oli hetken aikaa näppäimistö. Näppäimiä on italiankielisessä versiossa vähemmän ja sen takia näppäimet ovat eri paikoillakin, kuin mihin sormet ovat tottuneet. Silloin naputtelu ei ollut enää niin nopeaa kuin normaalisti, ja tekstiin tuli vaan typoja typojen perään. Toiseksi oli ääkköset. Iitaliankielisessä näppäimistössä tietenkaan ole ääkkösiä tarjolla. Suomen kielessä käytettään kyllä tosi paljon ääkkösiä, ja sen huomasi heti, kun ne putosivat pois valikosta.

verona-arena

Okei, onneksi opin vähän myöhemmin, että näppäimistön kielen voi yleensä vaihtaa erikseen takaisin suomenkielelle sopivaksi.
Sitten kun vielä keksisi, miten Chromen selain-appin kielen muuttaisi erikseen suomeksi. Facebook ja moni muu sovellus on ihan vaan hauska italiaksi, mutta suomenkielisten googlettelujen italiankieliset hakutulokset ei oikein auta mua asioissa eteenpäin. 😀

Meidän yliopistolla on tarjolla aika vähänlaisesti eri kielten kursseja. Oikeasti, jos olisi voinut valita, olisin pakollisen ruotsin läpimatelun sijaan ottanut sellaisen kielen, jota olisin ollut motivoitunut opiskelemaan. Mutta esimerkiksi italiaa, mitä itse haluaisin lukea, ei edes ollut vaihtoehdoissa tarjolla. Eikä ole edelleenkään, enkä usko että tulee. Päinvastoin, kuulema kieltenkurssien määrät supistuvat entisestään, mikä on tosi sääli.

Tänä keväänä löysin kuitenkin italian kielen kesäkurssin Tampereen Kesäyliopiston kurssivalikoimasta – iltakurssi vieläpä, päivätyöläisen onni!

verona-arena-piirros

Tässä kesäkurssissa on intensiivinen tahti: 2-3 kertaa viikossa 3 tunnin oppitunnit, about viiden viikon ajan. Rankkaa, mutta myös paljon tehokkaampaa kuin työväenopiston kurssilla. Kurssiporukka on tosi jees ja opettaja ihan huippu. Ja tästä saisi opintopisteitäkin, vaikka ne ei mua erityisemmin enää kiinnostakaan.

Oon myös tutustunut muihin erilaisin tapoihin opiskella kieliä.

Ne on tällä hetkellä peruskoulussa ja lukiossa opiskeleville varmaan ihan peruskauraa, mutta mulle uutta. Siis ai että mua harmittaa, että näitä tapoja ei ollut olemassa tai ei vain tuotu aktiivisesti opiskelijoiden tietoisuuteen esimerkiksi yläasteella ja lukiossa. Tai edes niillä yliopiston pakollisella enkun ja ruotsin kursseilla! Tai en ainakaan muista, että näistä olisi kerrottu.

Sanojen pänttääminen on aina ollut mun suurin heikkous. Mulla ei vaan ole ollut eikä ole perslihaksia ja keskittymiskykyä salalistojen pänttäämsieen, eikä se ole ollut mulle tehokas tapa oppia sanoja. Mutta jos silloin olisi ollut tarjolla Quizlet, Duolingo, tai joku muu vastaava. Ne olisivat auttaneet ihan hirveästi.

Worddiveenkin hurahdin yhdessä välissä viime vuotta moneksi kuukaudeksi. Mutta koska silloin ei ollut kurssia rinnalla, opin pelkästään irrallisia sanoja, jotka innostuksen lopahdettua hiljalleen unohtuivat. Yhdellä tunnilla pelattiin jopa kierros Kahootia, kun se sopi opeteltavaan aiheeseen! Tunsin itseni ihan vanhaksi pieruksi, kun itselle se oli niin uutta ja viereiselle lukiolaiselle tuttua huttua.

venetsia-maisema

Tässä muutamia linkkivinkkejä kielten opiskelun avuksi:

  • Quizlet – Ilmainen, voi rakentaa omat opiskeltavat sanastot tai etsiä, onko joku jo tehnyt sopivaa samasta aiheesta/kirjan kappaleesta. Suosittu kielien opiskelussa, mutta kaveri sanoi käyttäneensä myös muiden aineiden termien opiskelussa. jossa toiminut hyvin (esim. biologia). Toimii myös kännykän sovelluksena, mutta vaatii tekemään profiilin (tosin niinpä kai melkein kaikki näistä).
  • Duolingo – Ilmaisversio, kielten opiskeluun, monia kielivaihtoehtoja. Oon käyttänyt tätä kännykkäsovelluksena. Englantipohjainen mikä vähän ärsyttää, kun ainakin italiaa olisi usein selkeämpi opiskella suomi-italia.
  • Worddive – Kotimainen mutta maksullinen, sanojen opiskelua varten. Käytin tätä muutaman kuukauden, lähinnä kännykkäsovelluksen kautta. Tykkäsin enemmän, kun opituista sanoista kertyi timantteja, verrattuna siihen kun vuosi sitten ohjelma päivittyi ja timatit muuttuivat kaloiksi. Ne eivät enää inspiroineet samalla tavalla. 😀
  • Kahoot – Pääasiassa tietovisojen tekoon ja visailuun tarkoitettu, mutta kuten meidän oppitunnilla käydyssä pienessä Kahoot-visassa nähtiin, tätä voi käyttää kielten opiskelussakin, vaikka porukalla leikkimieliseen kisailuun&visailuun.

Muita, joita en ole vielä itse ehtinyt testaamaan:

Ootko kokenut jonkun näistä hyväksi? Tai tiedätkö jonkun tästä listasta puuttuvan tavan, jonka oot kokenut auttavan kielten opiskelussa? Vinkkaa mulle!!

id-verona-tytto-piirtamassa

Ootko sä joskus tosissasi halunnut opetella jonkun tietyn kielen? Ootko päässyt asiassa eteenpäin, vai onko homma aina jäänyt?

Mä tiedän, ettei kielten opiskelu oo helppoa. Ei ainakaan mulle. Se on aina jäänyt puolitiehen, ellei ole ollut jotain pakkoa, joka on vienyt eteenpäin. Mutta kyllä tämän nyt meneillään olevan kesäkurssin intensiivisyys silti vähän yllätti. En oo pitkään aikaan opiskellut tällä tavalla, enkä osannut arvioida, että se vie näin paljon aikaa ja voimia! Reilu kolme tuntia koulunpenkillä täyden työpäivän jälkeen on aika raskas pala, varsinkin monta kertaa viikossa toistettuna. Ja kun pitäisi vielä ehtiä itsenäisesti kertaamaankin ja tekemään läksyjä! Emmä sitten niin nopeasti takaisin leppoisaan bloggailuun palannutkaan, haha.

Mutta just nyt tää on se, mitä haluan tehdä, ja sellaista, mitä mun tarvitsee tehdä.

Ehkä ensimmäistä kertaa elämässäni mulla on kielten opettelun suhteen jokin tavoite.

Mutta siihen palaan myöhemmin.

Facebook
Twitter
LinkedIn
Pinterest

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *