Kuka paketoi polkupyörän ja muita kuulumisia

Huhuu, onko täällä ketään? Hiljaista on ollut, mutta nyt näkyy jo valoa tunnelin päässä. Pahin on takanapäin.

Mulla toi pahin loppukiri kulminoitui yli kahden vuorokauden valvomiseen (joo en haluis kokea sitä toiste), enkä silti ihan kerennyt saamaan sitä työtä aikataulussa valmiiksi. Outo fiilis kun tuntuu ettei näissä viikoissa olis ollut yhtään oikeeta hengähdystaukoa, ja silti mietin, mihin kaikki aika on oikein kadonnut kun niin paljon töitä jäi viimeisille päiville ennen deadlinea. Mutta wappuviikonloppu on viimein täällä ja mullakin alkaa kohta on hommat pulkassa. Vielä on edessä vähän pienoismallin rakentelua, ensi viikolla vikat kritiikit ja sitten lähdetäänkin jo Tšekkeihin. Jee!

Näin pitkän hiljaisen jakson jälkeen on vähän vaikea päästä taas vauhtiin blogin kanssa, vaikka inspistä riittääkin. Tän postauksen kirjottamiseen meni sisällölliseen tasoon verrattuna ihan turhan paljon aikaa, ja jo ennen reissupostauksiin asti pääsemistä mulla olis jonossa vaikka kuinka monta postausta,  joita olis ajatuksena tuupata toukokuun aikana uunista ulos. Monessa on tekstit jo valmiina, kuvat vaan puuttuis! On se kumma kun kirjotusvimma virtais selkeenä aina sillon kun ei olis aikaan…

Tässä vähän tunnelmia tästä kuun varrelta!

Roopella oli synttärit pari viikkoa sitten, ja yllätin hänet aika kivalla paketilla. Sain kaverilta apua ja silti toi pakentointi oli jopa tunnin mittanen operaatio! Ja tietty avaamiseen meni vain muutama minuutti. 😀 Ton kuljettaminen oli kyllä jännää sekin, kun joka käännöksessä pelkäsi että jokin liikahtaa kriittisestä kohtaa ja koko komeus repeytyy… Mutta aika ehjänä selvittiin perille.

Tein ekaa kertaa tomaattikeittoa (tuoreista tomaateista) tossa kolme viikkoa sitten… sen jälkeen ei hirveästi oo ollut aikaa kokkailla (mut onneks on Roope).

Kohta on länsimetro!

Värjäiltiin mun veljen tukka wappupunaiseksi Biozellin sävytteellä. Tuli aika hauska! 😀 Ennen tota sävytettä heitettiin pohjalle edullinen markettivärivaalennus, ja maantienruskee muuttu vaaleeks oranssiks, haha!

Ei jaksettu leipoa (= mulla ei ollut aikaa), joten ostettiin Prismasta meidän useempaan otteeseen kuolaama minttusuklaakakku… Never again. Ei uponnut sitten yhtään.

Oli vaikeuksia keskittyä viimeisiin palautuksiin, kun päässä pyöri ihan hirveä sisustusvimma. Jonkun mystisen pesänrakennusvietin vimmalla mä googletin kaikenmaailman sohvia ja pöytiä ja selasin tori.fi:tä… Ostin muun muassa hetken mielijohteesta meikkipöydän ja keittiöön uuden maton, löysin meille uuden sohvan ja myin vanhan. Osa vaatii aika paljon tuunaamista muuttuakseen oikeasti meille sopivaksi, mutta niistä lisää kunhan kerkeän kunnolla tarttua aiheeseen!

Pää lyö tällä hetkellä aika tyhjää, se on sellainen yleinen deadlineja seuraava uupumuksen ja stressin laukeamisen seuraus. Mutta näin tiivistettynä: elämä, täältä mä taas tuun!

Hyvää vappua kaikille! 🙂

Facebook
Twitter
LinkedIn
Pinterest

2 Responses

    1. Kiitti! 🙂 Täällä on vielä on vähän liian keskeneräistä että koko kodista tekisin postausta, mutta se on varmaa, että pikku hiljaa alkaa tulla enemmän myös kotiin ja sisustukseen liittyviä juttuja!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *