Tää pitäis kai tägätä #throwbackthursday, mutta taidan jättää semmoset Instagramin puolelle. Mun vanhempi pikkuveli tanssi viikko sitten wanhoissa, kuten monet muutkin ikäisensä. On tosi harmi, etten koulun takia päässyt paikalle katsomaan ja kuvaamaan, olisin saanut hänelle kauniita muistoja tallennettua…
Muistan, kuinka itseänikin vähän harmitti jälkeenpäin, kun siitä niin sanotusta prinsessapäivästä ei tullut tallennettua mitään kunnon kuvakatalogia selattavaksi.
Mä itse en silloin vielä ollut järin kiinnostunut valokuvaamisesta sen enempää kuin digikameralla räpsimisen verran, eikä kukaan muukaan lähipiiristä mitenkään erityisemmin hillunut kamera kourassa.
Kun nyt tässä on muutenkin meneillään noita mekkoprojekteja, kampaussuunnittelua ja sen sellaista, oli kiva selailla hiukan niitä tunnelmia ja kuvia, jotka tuolta kolmen vuoden takaa käteen jäivät. Jaoin tähän muutaman kuvan, koska vaikka ne onkin kuvattu vanhalla digikameralla sisätiloissa ja lähes pelkästään oman käden varasta, niistä kumminkin välittyy vähän sitä tunnelmaa, joka itse pukeutumisen ympärille kulminoitui. Koska vaikka tuosta on kauan, mä jaksan edelleen ihastella tuota mun mekkoa, joka näyttää mun mielestä ihan yötaivaalta, ja kampausta, jonka äiti mulle väänsi.
Oikeastaan en edes jaksa itse siitä juhlapäivän menosta höpöttää, sillä se meni aika samalla kaavalla monilla muillakin. Torstai-iltana tanssiesitys vanhemmille, perjantaina päivällä kaksi esityistä muulle koululle ja kavereille, sitten yhteinen lounas ravintolassa, ja illalla jatkot.
Yksityiskohdat ovat hämärtyneet, kun mitään erityisen ihmeellistä ei negatiivisessa tai positiivisessakaan mielessä tapahtunut.
Mä kuitenkin nautin siitä päivästä – ei sillä, että olisin jaksanut sitä rumbaa yhtään enempää kuin ne kaksi päivää, ne tanssit eivät pahemmin viehättäneet kun monet osasin jo entuudestaan, mutta kertaluontoisena kokemuksena se oli oikein mukava.
Jos totta puhutaan, alkujaan provosoiduin joistain artikkeleista ja keskusteluista ja meinasin kirjoittaa ihan megapitkän postauksen liittyen vanhojen tansseihin kuluihin ja siihen, miten niihin voi ihan itse omilla valinnoillaan vaikuttaa. Tai oikeastaan kirjoitinkin sen jo, reippaasti yli tuhannen sanan postauksen (😀), mutta päätin lopulta, etten viitsi jakaa tänne niin pitkiä jaaritelmia, kun aihe ei muutenkaan ole mulle ajankohtainen. Joskin niille, joilla vanhojen tanssit ovat vasta edessä, voin sanoa, että sen prinsessapäivän ei tarvitse kustantaa niin monia satoja euroja, kuin kaikenmaailman lööpeissä taivastellaan. Kaiken ei tarvitse olla ihan vimpan päälle laitattamalla laitettu, jotta päivä olisi kaunis, eikä riikinkukkoilu ole se asia, joka siitä tekee ikimuistoisen – ja kaikkein vähiten se on kilpailu siitä, kellä on hienoin mekko tai kuka on käyttänyt eniten rahaa tälläytymiseensä!
Kuinka kauan teidän wanhojen tansseistanne on, jos niitä tanssitte?
Oonko ainoa, jolla tuo päivä tuntuu niin kaukaiselta, että ihan kuin se olisi jostain toisesta elämästä?
10 Responses
Ite kävin tänä vuonna (olarissa :D) kattomassa serkkutytön vanhoja ja tuli aika nostalginen fiilis… Vähä myös masentava kun niistä kolmen vuoden takasista omista vanhoista ei jäänyt mitenkään täydellisin maku suuhun. Mekko ei ollut ihan just täydellinen, parin kanssa ei oikeen natsannut ja kampauskin oli vähän sinne päin. Muistan, että sekin maksoi yli 100€ ja kyllä tuo sun kampaukses oli paljon nätimpi ja vielä ilmanen! 🙂
Voi ei, tosi kurjaa että noin moni asia ei sulla natsannut! :< Onhan se sillon jos niistä asioista maksaa, niin pitäis vähintäänkin saada sille rahalleen vastinetta! Oon kuullut liian monta tarinaa, että tärkeään päivään on teetetty kampaus tai meikki ammattilaisella, ja tulos on ollut jotain ihan muuta, kuin asiakas olisi toivonyt… :/ Pitäisi melkein teetättää harjoituskampaus ennen sitä pääpäivää, mutta sekin vaan maksaa sitten vielä lisää… :s
Hahah, mulla muutes oli myöa harjotuskampaus! Loppujen lopuks siinä vaan sitten kävi niin, että ilmeisesti niihin aikoihin jylläs joku influenssa-aalto ja se kampaaja joka oli harjotuskampauksen mullw tehnyt olikin sitten kipeenä sillon varsinaisena päivänä… 😀
Voi eiii sitten, miten huono tuuri sulla kävi! D——: Aijai, tosi harmi!
Kyllä se päivä aika kaukaselta tuntuu. En oo ees ajatellu sitä aikoihin, paitsi kun yks päivä Youtube ehdotti sitä tanssivideota katsottavaksi. Oli jotenkin tosi nostalgista kattella sitä ja yrittää muistaa niiden päivien kulkua ja tapahtumia. Omalla kohtaa se ei ehkä ollut se positiivisin kokemus, mutt on sekin muisto – enkä ollu koskaan nähny wanhoja, ennen enkä jälkeen, joten oli ihan hauskaa kokea, ett mistä siinä oikein on kyse. Ja oli yllättävän vapauttavaa kämmiä sillon perjantain ekassa esityksessä sen yhen tanssin askeleet. x)
Ja kannatan muuten ehdottomasti tota, että wanhoista voi selvitä halvemmallakin budjetilla! Oma kokonaisuus makso yhteensä alle 200€, lukien mukaan sekä mekon, kengät että kampauksen. Kalleimmat oli varmaan kengät. Siinäkin ois säästäny, jos ois itse tehny kampauksen ja jos ei ois tarttennu erikseen lähteä niitä tanssikenkiä etsimään.. En usko ett opet ois antanu tanssia flamencokengillä..
P.S. Toi sun mekko on ihan supernätti ja olit ihan superkaunis siinä kokonaisuudessa! Kuolasin sillon tansseissakin jo sitä mekkoa ja kampausta, sen muistan. Hienot mekot muistaa kyllä 😀
Jep! Mullekin tuli se video joskus vastaan, oli hauska bongailla sieltä tuttuja naamoja! 😀
Nimenomaan! Heh en usko että ne opet olisivat niitä kenkiä katsoneet, mä tanssin ekat tanssit parin kympin H&M:n avokkailla ja toiset tanssit mun kiilakorkoisilla nilkkureilla, koska sain niistä sopivasti vähän lisää pituutta ja ne nilkkurit pysyivät tukevammin jalassa. 😀 Mulla se kaikkein kallein osa oli mekko, mutta siitäkin saatiin yli puolet rahoista takaisin vuokraamalla se kertaalleen eteenpäin, ja sen jälkeen myymällä kokonaan pois. Näin ollen koko kokonaisuus joinain erityisine meikkitarvikkeineen, ravintolalounaineen ja jatkoineen kaikkineen tuli maksamaan lopulta yhteensä suunnilleen sen parin sadan euron verran. 🙂
Kiitos tosi paljon! :> Mäki rakastin sitä mekkoa, joskus mietin että missäköhän päin Suomea se tätä nykyä vaeltaa. Sunki mekko jäi mieleen kun olit niissä alkupään tansseissa siinä ihan lähipiirissä, ja kun se oli muistaakseni vähän tavallisesta poikkeavan näköinen se sun mekon yläosa! 😀
Mä tanssin vanhat 2010. Onpas siitä jo kauan, vanha olo tulee. 😀 Aivan ihastuttava tuo sinun mekkosi!
Hei jos kiinnostaa, käy liittymässä tämmöseen ryhmään: https://www.facebook.com/groups/1480775218831688/ 🙂
Voi kiitos paljon! :> Vois kiinnostaakin, mä en mitenkään moneen bloggaajaryhmään kuulukaan! 🙂
itseänikin ärsytti noi iltalehtien artikkelit, itse aikoinaan (vuonna 2010?) tein mekon itse, kampauksen kampaaja äiti, meikki itse ja taisin vain muutaman hiuskorun ja luomivärin ostaa lisäksi. Mekko maksoi alle satasen ja kokonaisuus ei varmaan hirveästi sen päälle. Osallistuminen on vapaaehtoista ja kyllä mun mielestä voi helposti osallistua pienelläkin budjetilla. Tietty siellä on aina niitä tuhannen euron mekkoja jotka lähinnä kummastuttaa, mutta eipä ulkopuolinen sitä huomaa. Kiva kokemus mielestäni oli, harvemmin sitä saa prinsessa mekkoihin pukeutua 😀
No nimenomaan! Se on ihan omista valinnoista kiinni, ei se monien satojen eurojen käyttäminen ole mikään pakollinen vakio. 🙂