Wien-excursio, 2. päivä – Kaupunkikävelyä

Reissun toinen sateinen päivä vietettiin lähes kokonaan kaupunkikävelyn merkeissä. Näitä oli yhärin kurssilla muutenkin harrastettu aina silloin tällöin, kerran Helsingin exqulla ja kerran Tampereen keskustassa – meinaa siis ihan vaan sitä, että liikutaan kaupungilla eri kohteesta toiseen ja pällistellään näkymistä. Joku manaus näissä retkissä kyllä on, koska en vielä kertaakaan oo ollut kaupunkikävelyllä, jolla ei olisi satanut ja/tai ollut tosi viileää.

Wienin arkkitehtuurikohteista meillä luki infoa meidän exqu-oppaassa, josta olisin halunnut luntata tähän postaukseen tietoa niistä paikoista, joissa käytiin, mutta se opas on nyt Tampereella ja mä Espoossa, joten saatte nyt tyytyä vain muutamiin lyhyihin luennehdintoihin ilman sitä tietopuolta. Tosin linkkailin kyllä nimistä googlen sivuille, eli niitä klikkaamalla voi saada kohteista vähän enemmän kokonaiskuvaa. En kaikista meidän vierailupaikoista laittanut kuvia, kun näitä kuvia on muutenkin jo yli 20…

Bahnorama eli panorama-torni sijaitsi ihan semmosen jännän näköisen juna-aseman vieressä (näkyy palanen tuossa kolmannessa kuvassa ja sitten ihan tuolla panoramakuvan toisessa reunassa). Sieltä otettiin noita maisemakuvia sun muita. Muodostin tuon panoramakuvan ainakin viidestä eri kuvasta, jotka rivissä räpsin.

Vasemman puolimmainen kuva on bahnorama:n aulasta.

Yllä oleva kuva on Karl-Marx-Hof:iin vievän tunnelin suulta. Se oli iso kortteli, jonka keskellä pihalla valtava nurmikenttä, jossa luki reunoilla kylteissä, että ei saa pelata palloa jne. Jäi vähän auki, että mihin ihmeeseen sitä kenttää sitten saisi käyttää…

Housing development Spittelau -kortteli, jonka muodot olivat tosi kuvauksellisia.

Aika lightiä light kokista erään kioskin näyteruudussa… Tommoseksiko ne muuttuu ajan kanssa?! Hyi.

Päädyttiin syömään erääseen hiukan syrjässä sijainneeseen Napolitana -pizzeriaan. Meitä oli se 16 plus professori (2 henkilöä oli myöhästynyt lennoilta perjantaina ja pääsivät perille sitten seuraavana päivänä ja yllättivät meidät saapumisellaan), joten se jos mikä sai vipinää tyhjän pizzerian henkilökuntaan. Kutsuivat meitä varten yhden työntekijän lisää töihin, ja voin sanoa, että paikan omistajalla (sen jotenki huomasi, kuka se oli) oli aika onnellinen hymy naamalla. Hinnat olivat ihan edulliset, ja pizza todella hyvää, ilmeisesti paikka oli vain aika tuore ja sijainti vähän liian syrjässä, että ihmiset löytäisivät ihan omineen paikalle.

Sitä pizzeriaa vastapäätä oli puu, joka näytti näyttävän keskisormea, haha!

Wienerberg City:n oli korkeita rakennuskia.

Se mikä Wienissä otti nuppiin, oli se, ettei oikein löytynyt mitään kauppoja, mitkä olisivat olleet riittävän myöhään auki. Niiden perus ketjukaupat, Spar ja Billa (vähän niinkuin Suomen S- ja K-ketjut) menivät niin aikaisin kiinni, että jouduttiin kulkemaan edes takas metroilla että löydettiin avoinna oleva kauppa…

Lauantaina illalla lähdettiin U4-nimiseen yökerhoon juhlimaan. Siellä oli kaksi salia, joista toisessa soi DJ:n miksaamaa bilemusaa ja toisessa kaiken näköisiä biisejä vanhoista uusiin. Meillä oli tosi hauska ilta, oli mahtavaa tanssia ja juhlia niin isolla mutta tiivillä porukalla. Paikkakin oli tosi jees, vaikka 10 euron sisäänpääsymaksu tuntuikin aika suurelta (plus 1,50€ narikka vielä päälle). Ihan liikaa bilekuvaajia siellä kyllä oli, taidettiin erottua joukosta kun ne pyörivät siinä ympärillä kuin herhiläiset, ja aina kun tuli uusi kuvaaja niin heti tungettiin käyntikorttia mukaan niiden poseerausten jälkeen, niin että käsilaukku tursusi lippulappusia. Ne ovat kuitenkin jo päätyneet roskiin, joten en nyt tähän loppuun saanut kaivettua niiden kuvaajien sivuilta mitään bilekuvia (yksi tosin löytyy Marian instagramista, täältä).

Wienissä on todella helppoa kulkea metrolla, junalla ja ratikalla. Sillä samalla lentokentän infosta ostetulla kolmen (vai oliko se neljän, en muista) päivän lipulla pystyi liikkumaan näillä kaikilla, lukuunottamatta lentokentän ja seuraavan pysäkin väliä, jolla tuo monen päivän lippu ei käynyt. Kun sen kolmen päivän lipun (suunnilleen 15€) kuitenkin osti lentokentältä, sai puoleen hintaan ostettua myös yhden kertalipun (2,10€). Vaikka tää saattaa kuulostaa monimutkaiselta, varsinkin kun sinne paikan päälle pöllähtää ilman mitään etukäteistietoa, tavallisen junan käyttäminen oli paljon halvempi vaihtoehto kuin lentokenttäjuna Cat, jolla olisi päässyt suoraan kentältä jollekin suuremmalle juna-asemalle.