Jäätelökesä

Kuumina päivinä ruokahalu voi helposti unohtua moneksi tunniksi, smoothiet vievät nälän ja jopa mä pystyn elämään vähän terveellisemmin. Suomen säiden tapaan lämpötilat elää, ja niiden romahdettua pizzat ja pekonit ja coca cola ja muu mättö alkoivat taas maittamaan. Ollaan tää viikko Roopen pääsykoepanostusta ja mun työvuoroja lukuunottamatta lähinnä vaan maattu sohvalla töllöttämässä Netfliksistä maratonina Pakoa. Toisaalta ihan mukavaa kun ei ole kokoajan niin kuuma, koska auringonpaahde muuttaa mun kämpän uuniksi ja asukkaat hikoileviksi joulukinkuiksi.

Ompelin ensimmäiset housut ikinä! Tein nuo kuvissa esiintyvät collegeshortsit Roopelle, jonka viime kesän reililtä ostamat samantapaiset pöksyt ovat jo parhaat päivänsä nähneet. Tein kaavat niiden vanhojen shortsien mallin mukaan ja saumat hurautin kasaan ompelukoneella, vaikka taas tuli huomattua miten paljon nopeammin ja kätevämmin tämmöset työt sujuisivat saumurilla. Täytyy kyllä sanoa että oon tyytyväinen noihin taskuihin, kun sovelsin ne ilman ohjetta. Vielä pitäisi siistiä lahkeet ja lisätä joku kengännauhan tapainen vyöksi.

Muutama työpäivä takana, ja vaikka ensimmäiset itsenäiset vuorot stressaa, kaikki sujuu ihan hyvin. Jännitän että mokaisin jotain, pelkään etten muista kaikkea mitä pitäisi. Mutta ehkä äidin neuvo toimii, että  ”hymy auttaa miltein kaikkeen”. Mun pitäis olla laittamatta yhtiäkään mun uusista housuista töihin, kun päivän päätteeksi löydän niistä kumminkin koppuraisia jäätelötahroja.

Nyt vähän tuntuu, että kaikki pyörii ruuan, duunin ja kotilöhöilyn ympärillä. Yritän elää pienellä budjetilla ja ottaa kaiken ilon irti siitä kun Roopella on aikaa olla mun seurana. Heinäkuuhun ja intin alkuun kun ei kuitenkaan ole ikuisuutta. Ihanan rentoa, vaikka voisikin tehdä terää motivoitua vähän ulkoilemaan ja muuta. Tehdä asioita – jotain, mistä olisi jotain kerrottavaakin. Vaikka onhan elämä mukavaa näinkin.

Mietin josko laittaisi päähän vähän kesäistä fiilistä, vaaleita raitoja.