Se näyttää vähän kaljulta rotalta ja harrastaa tutkimusmatkailua ja pölypallojen syömistä. Se sotkee vessan lattian hiekalla, väijyy vaatehuoneessa, nuolee likaisia lautasia ja raapii huonekaluja. Toinen yrittää sopeutua uusiin olosuhteisiin, itse pitää sopeutua toisen läsnäoloon itselle tutuissa olosuhteissa.





Tiuku reissasi tänään mun mukana Tampereelle, ja viettää täällä ainakin pari viikkoa mun kämppiksenä. Taisi olla pienen ensimmäinen pidempi automatka moniin vuosiin, mau’uttiin kilpaa puolet matkasta, mutta valitusta lukuunottamatta matka meni hyvin. Oli teitenkin kovin hämmentynyt uudesta paikasta ja kolusi kaiken heti alkuunsa jokaista nurkkaa ja koloa myöten läpi. Nyt muutamaa tuntia myöhemmin osaa jo viimein rauhoittua hetkeksi aloilleenkin, vaikka ponkaiseekin pystyyn heti, jos kuulee jotain uusia outoja ääniä naapurista tai rapusta.
Kaadoin saunan alalaudeportaan esteeksi oven taakse, ettei tuo rontti pääsisi heti raapimaan lauteita hajalle. Yritin myös peittää mun vielä niin kovin uuden ja ehjän ja puhtaan sohvan päiväpeitoilla, mutta varmaa ei ole, säästyykö se niistä huolimatta noilta petokynsiltä, jotka ovat saaneet jopa mun vanhempien nahkasohvat taipumaan tahtoonsa. Varsinkaan kun täällä pienessä kämpässä on paljon vähemmän tekemistä kuin kotonansa, saa nähdä mitä jäynää keksii tylsistyessään.
Kissanruokakupit oli pakko sijoittaa keittiönpöydälle nurkkaan, kun lattialta ei löytynyt mitään loogisesti sopivaa kohtaa, joka ei olisi liian kaukana muttei liian lähelläkään, etten potkaisi kuppeja kumoon. Kissanhiekka-astian luukun yritin kääntää vähän seinää päin, ettei mokoma pystyisi loikkaamaan sieltä turbovauhdilla ja levittäisi hiekkamurua ympäri koko kylppäriä. Olen ajatellut, että Tiuku muuttaisi lopullisesti mun luo vasta joskus myöhemmin, kun munkaan ei tarvitse enää rampata jatkuvasti Espooseen, mutta nämä viikot testaavat, mitenkä se arki tuon itsepäisen katin kanssa tässä pienessä yksinkertaisessa kämpässä oikein sujuisi.
Mä kirjoittelen muuten postausta arkkitehtihauista ja -opiskelusta, että jos sattuu tulemaan mieleen jotain kysymyksiä näihin liittyen, niin kertokaa toki!
8 Responses
Iiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiih miten ihana vaaveli! <3
Hihi, seittemänvuotias kissojen keski-ikää lähestyvä pentumainen vaaveli. 😀
No on munki pian kuusvuotiaat vanhimmat silti mun vaaveleita hihi<3 Ja nyt tajusin ton toiseks viimesen kuvan missä on kisu lol olipas vaikea xD
Joo tää oli vähän tämmönen huomiokykytesti. 😀
etsi kuvista kissa 😀
Nimenomaan! 😀
Voi miten ihana! En ole erityisen kissaihminen ja olen allerginenkin, mutta tää on kyllä aivan hervottoman söpö 😀
Haha joo, samaan aikaan hervoton ja söpö! 😀 Tää on kyllä niin seurallista sorttia että luonne on kissaksi kovin koiramainen. 😀