Arkkitehtuurian historian luennon jälkeistä fiilistelyä Näsinlinnassa, kaveri mallina.
Viime viikko meni lievässä koomassa. Olin kotona ja kävin luennoilla, mutta vaikka kaikenlaista tehtävää oli, niin jotenkin ei vain saanut mitään aikaiseksi. Jotenkin prosessoin tätä uutta kotia ja täällä olemista ihan vain olemalla. Pitämällä telkkaria päällä katsomatta sitä, istumalla tietokoneella tekemättä mitään erityistä. Elin sellaisessa pienessä, rauhallisessa kuplassa, että ”kyllä mä sitten kohta”. Tunnin päästä sitten. Myöhemmin illalla. Huomenna. Viikonlopun jälkeen. Paniikissa sunnuntai-iltana, yksinään piirustussaleilla aamuyöhön asti. Hupsis.
Ja kun en saanut mitään tehtyä, niin sen sijaan keräsin vaan pitkää listaa lisää tekemistä. Mun pää pursuaa ideoita! Ompeluprojekteja, askartelujuttuja, sisustusvisioita. Rahtasin sunnuntaina kotiin muuttokuorma numero kakkosen, siinä mukana muun muassa ompelukoneen. Jos vielä saisin kärrättyä tänne jostain työpöydän, niin pääsisin alkuun edes jossain. Lista on pitkä, ja aattelin, ettei kaikki saa tällä kertaa jäädä ihan vain ideoiksi.
Tavarat on vielä ihan levällään, vaikka perjantaina Espooseen lähtiessä kaikki oli järjestyksessä. Pitää tehdä jotain, että täällä mahtuisi edes kävelemään kunnolla. Ja ettei kompastuisi pimeässä. Mutta se ei ole niin ärsyttävää kuin kohoava tiskivuori. Miten niin vähästä määrästä astioita muuntautuu aina hirveä vuori tiskattavaa?
Koko viime viikon paistoi aurinko, mutta tänään (tai siis eilen) syksy sai alkurysäyksensä. Siis todella, maa sai lehtipeitteen ja puut uudet kuosit ihan vaan yhden sateen voimasta. Mä levitin tulevan talven tuntua huitelemalla menemään pipo päässä, vaikka tarkoitus oli vain peittää äärimmäisen huono hiuspäivä.
Viime viikkoisen arvonnan voittaja on myös viimein arvottu (randomizerilla)! Onnenpotku osui numeroon yhdeksän, eli yhdeksänteen osallistujaan nimeltä Nina. Otan suhun yhteyttä meilillä tässä lähiaikoina!
Jos joku muu, jonka kohdalle arpa ei nyt osunut, haluaa tuollaisen riipuksen, niin mä voin pikkurahaa vastaan tehdä ja lähettää, jos vaan ottaa yhteyttä pienivarpunen@hotmail.com ja kertoo millaisen riipuksen haluisi, jne. 🙂
2 Responses
Tiskaus oli meilläkin se elämänhalun latistaja, joten tiskialtaan viereen ostettiin sellanen pöytämallin tiskikone, josta tulee poistoletku ihan sinne altaaseen. Suosittelen, tuli tiskien hoitamisesta heti huomattavasti mielekkäämpää 😀
Nennu: Haha! 😀 Voisin ottaa selvää josko tollanen sopis tänne, kun tuskin ihan äkkiä oon uutta tiskikonetta hankkimassa. Sitä paitsi sellanen veis paljon tarpeellista kaappitilaa. :s