Helppo ruususormus DIY ja jatko-opintomietteitä

Tää ensimmäinen työviikko on ollut ihan hirveän väsyttävä, en oo töiden jälkeen jaksanut lähteä oikein minnekkään, olla koneella saatika ajatella kuvaamista tai laittautua mitenkään erikoisesti. Oon vaan yrittänyt olla nukahtamatta päiväunille (aina ei onnistunut sekään…), kattonut teeveetä ja yrittänyt mennä aikaisin nukkumaan. Aikaiset aamuherätykset ei tosissaan oo ihan mun juttu.

Pari hassuu kuvaa alkuviikon piknikiltä ja ruususormusaskarteluista. 🙂

Torstaina piti nähdä vanhaa työkaveria, joka kuitenkin teki oharit eikä vastannut kännykkään, että oltaisiin voitu sopia tapaamispaikkaa. Samana päivänä oli veljen synttärit, ja sain viimein muutaman Kiina-reissun rahankeruu-keksipaketin myydyksi. Pientä edistystä sentään.. Vielä 10 pakettia myymättä. :/

Muuta ei oikein olekkaan ehtinyt tapahtua. Työkin on ollut ihan sitä saman toistoa näiden viiden ensimmäisen päivän ajan. Saa nähdä, tuleeko ensi viikolla muutosta ilmapiiriin, kun vakituinen työnjohtaja palaa lomaltaan – mut on ainakin etukäteen peloteltu sen suhteen, millainen päsmäri se on. 😀 Tosin en usko, että se voi olla yhtään pahempi kuin mun viimekesän työnantaja siellä mansikkamaalla…

Eilisen kulutin stressaamalla tulevaa, niin yo-kokeita kuin jatko-opiskeluhakemisia. 

Arkkitehtikoulutukseen haki tänä keväänä 666 henkilöä, ja sisään pääsi 55. 

Toisin sanoen siinä oli about 8% tod.näkösyys päästä sisään. Arvatkaa onko stressaavaa… Ei tunnu enää oikein todelliselta ajatukselta edes unelmoida, että pääsisi ekalla yrittämällä sinne, ainakaan kun kevään yo-kirjoitukset menevät ennakkotehtävien tekemisen päälle sun muuta…

Katsoin tän vuoden netissä julkaistuja ennakkotehtäviä, ja ne oli yksinkertaisesti upeita, ainutlaatuisia ja ihan hemmetin mielikuvituksellisia. Millään lukion kuviksen arkkitehtuurikurssin kympillä ei vielä meinata, että päästäisiin Aaltoon…

Rupeaa kuulostamaan yhä paremmalta ajatukselta, että ensi keväänä keskitytään pelkästään kirjoituksiin, ja jos siitä ei päästä minnekään kouluun sisään, niin tehdään vaikka töitä ja kerätään samalla sitä paljonpuhuttua työkokemusta, käydään seuraavana syksynä uusimassa jotain kirjoituksia jos joku jäi vaivaamaan, ja valmistaudutaan hyvissä ajoin uuteen hakuun tuonne Aaltoon…

Löytyykö ketään muita, jotka on jo varmoja siitä, mitä sitä haluaisivat opiskella ja/tai tehdä myöhemmin työkseen? Vai enemmän tyyppiä ”mennään spontaanisti fiiliksen mukaan” yms?

Facebook
Twitter
LinkedIn
Pinterest

6 Responses

  1. Mutta mietippä sitä, että joittenkin sinne kuitenkin täytyy päästä sisään 😀 Mua se ainaki lohduttais hiukan.. 😉
    Mä en vieläkään tiiä, mitä mä haluisin tehä!! 🙁

    1. Mua ei lohduta, ne on kumminki jotain supertaitavia superihmisiä jotka on luotu tekemään sitä mitä ikinä tekevätkään. 😀 Mä yritän kauheesti keksiä, mitä laittaisin toisiks vaihtoehdoiks…

  2. Ihania sormuksia, ja kauniita kuvia muutenkin 🙂 mä en esimerkiksi tiedä vielä yhtään mitä lähtisin opiskelemaan, vaikka opiskelenkin jo yliopistolla:-D

    1. Kiitos. <3 Joo, ei siitä tulevaisuudesta kai koskaan voi olla ihan varma. 🙂

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *