Jälleen muutamia mun Tampereen kahvilatutkimusmatkojen tuloksia, omia suosikkeja ja muita hyviä ja vierailunarvoisia paikkoja.
Voitte vinkata omista suosikeistanne myös näihin postauksiin, niin ne saattavat tulla muidenkin huomaamiksi!



Ihastuin tähän kahvilaan ensinäkemältä sen suloisen logon takia (joo, syynsä kullakin..), sen jälkeen ihanien kakkujen ja hyvien teemakujen vuoksi. Pidän erityisesti kahvilan sijainnista ihan keskustan ytimessä, sekä sen rennosta tunnelmasta puisine pöytineen ja tuoleineen. Siinä on mukava istua ja katsella ulkona parveilevaa ihmisten vilinää ikkunoista, joista kulmasijainnin ansiosta tulvii runsaasti valoa.
Oon istunut täällä useita kertoja jopa montakin tuntia keskustelemassa kakun ja teen ääressä kaverin kanssa, ja tuun varmasti istumaan vielä jatkossa. Ikävämpänä puolena voisin mainita, että joskus ne kakkupalojen hinnat korventavat lompakkoa hiukan turhan ärhäkästi, mutta se unohtuu heti sen jälkeen, kun sitä herkkua on saanut lappaa suuhunsa. Tai ainakin näin mulle on tainnut joka kerta käydä, kun aina oon tuonne kumminkin palannut. Onneksi saa edes sen 10% opiskelija-alennusta!


Pala cafe poikkeaa muista siinä, että se ei sijaitse keskustan kivijalassa. Se on pieni söpö, palikkamainen kaksikerroksinen rakennus keskellä Siperian korkeaa sitätilaa, ja vaikka se tässä näin esitettynä saattaa vaikuttaa kolkolta, kahvila on onnistuttu rajaamaan niin, että siinä on silti mukava tunnelma. Varsinkin pimeällä tai sadesäällä oikein viihtyisä vaihtoehto, eihän sitä silloin hirveästi näkisi ikkunasta ulos tuijotellakaan (varsinkaan sinä eräänä mustana helmikuisena iltana jona ensimmäisen kerran tuolla kävin).
Mielenkiintoinen yksityiskohta kahvilan ulkoasussa on sen ”yläreunassa” oleva/elävä sammaltaulu.
Valikoima on monipuolinen, ja itse maistoin ihan älyttömän herkulliseksi todettavaa redvelvet-muffinssi, jossa vaniljakreemiä ja valkosuklaapalleroita, sekä vihreää mansikka-appelsiini teetä. Täydellinen combo. Samasta paikasta on tullut maistettua myös mozzarella-tomaatti-pesto-leipää, ja vaikka nälällä saattoi olla tähän puolueellinen vaikutus, niin oli kyllä hyvää. Plussaa täälläkin opiskelija-alennuksesta!




Tällä kahvilalla on valttikorttinaan upea vanha rakennus korkealla huonekorkeudella ja suurilla ikkunoilla, ja maisemat suoraan Laukontorille ja koskelle. Kahvilan vetonaulana on erityisesti päivän keitto ja lounassalaatti, johon voi valita itse täytteensä. Sitä mäkin testasin, vähän vaihteluna kaikille kakkupaloille. Eikä tosiaan ole moitittavaa. Ja samaa mieltä on varmasti moni muu, sillä toisin kuin monen muun paikan kohdalla, joissa on kahviloilla usein valitettavan nopea vaihtuvuus, Sannas on kerännyt paljon vakioasiakkaita ja pysynyt näillä sijoillaan jo useamman vuoden (en nyt tähän hätään muista tarkkaa ikää). Ainoa ikävä puoli on lounaaseen painottavan kahvila-ravintolan aukioloaika, sillä Sannas menee kiinni jo 16:30. Itse tulin paikalle juuri viime tipassa (ylläri), mutta kahvilan pitäjää ei haitannut vaikka hiukan yliaikaa olisi mennytkin.




Mimosa on kohtalaisen uusi, Itsenäisyydenkadun itäpäässä sijaitseva leipomo/kahvila. Tunnelmaa luovat isot ikkunat ja erilaiset pöytäryhmät. Vielä kun siinä vieressä ei olisi niin paljoa liikennettä, niin kahvilan ulkopuolellakin voisi olla oikein viihtyisä istua. Mä maistoin sitruunaista leivosta, joka oli kyllä hyvää ja raikasta, mutta olisi varmaan pitänyt maistaa tuota paikan vihistä, joka on ilmeisen suosittu. Sitä siis ensi kerralla! Keskustan itäpuolella ei ole turhan paljon kahviloita, joten tää on sielläpäin tosi mukava ilmestys!





Tämä kahvila on aika uusi, pieni suloinen helmi keskellä kaupunkia, vastapäätä ravintola 2h+k:ta. Se sopii erityisesti pienistä ja intiimin tunnelmallisista kahviloista pitäville, sillä asiakaspaikkoja ei tosiaan ole montaa. Tarjonnassa on vain itsetehtyjä herkkuja, suolaista ja makeaa, pääasiassa luomua, ja myös vegaanisia ja gluteenittomia herkkuja. Mä maistoin minttusuklaamutakakkua ja oli kyllä hyvää. Toivomuksia ja ehdotuksia otetaan myös kuullaan mielellään! Kahvilasta pääsee myös viereiseen ekodesign- ja vintageliikkeeseen, jossa on kaikenlaista värikästä ja mielenkiintoista pientuotantoa, vaatteita ja koruja.
EDIT // Vasta nyt tätä kirjottaessani mulle selvisi, että Kaiho on juuri lopettanut viikko sitten! 🙁 En nyt kuitenkaan poista sitä tästä postauksesta, koska se on silti mainintansa arvoinen. Ja olisi tosiaan ollut ihan täydellinen piilopaikka viettää joku tunnelmallinen kakkuhetki jonain näistä heinäkuun sateisista päivistä – sillä niitähän riittää… Mistä täältä löytyisi toinen yhtä pieni ja suloinen?
Kahvilapostausarjan aikaisemmat osat:
VOL.1 – Vohvalikahvila, Kahvila Runo, Kaffila
VOL.2 – 3D Crush Café, Kissakahvila Purnauskis, Cafe Deco, Mokkamestarit, Luomukahvila Leo
– – – – –
// KEVIN.MURPHY-arvonnan voitto osui nimimerkille Riiti! Onnea, otan pian yhteyttä. 🙂 Kiitos kaikille osallistuneille, ensi kertaan taas!
4 Responses
Moikka!
Kannattaa käydä testaamassa bistro Venla (Kauppakadulla Instrumentariumin vieressä) ja Pyymäen oma (olisiko Tuomiokirkonkatu, Mäkkärin takana) 🙂
Tuosta Venlasta en olekaan ennen kuullut, kiitos vinkistä! Pyymäen oma onkin hyväksi todettu paikka. 🙂
Ihania kahviloita, noi täytyy käydä testaamassa sit jos toivottavasti muutan Tampereelle ens vuonna 😀 Ja oot kyl superhyvä kuvaamaan, onnistut jotenkin ihanasti nappaamaan sellasen hämärän kahvilatunnelman näihin kuviinkin 🙂
♥: Linda/Revontulipalo
Kiitos Linda! Ihana kuulla että se välittyy! 🙂 Ja hei tervetuloa Tampereelle!